Suomi jää EU:n kierrätystavoitteista
Toimitusketjut 16.09. 07:49

Suomi jää EU:n kierrätystavoitteista

Ongelmana on biojäte, josta liki puolet Suomessa ei edelleenkään päädy erilliskeräykseen.

16.09.2019
Teksti Esko Lukkari

Suomi on jäämässä jälkeen EU:n asettamista jätteiden kierrätystavoitteista vuonna 2020. Etenkin erilliskerättyjen biojätteiden määrä pitäisi saada nopeasti kasvuun, jotta biojätteet voitaisiin hyödyntää.

Suomen yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on 41 prosenttia, kun EU edellyttää sen olevan 55 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suomen on nostettava yhdyskuntajätteen kierrätysastettaan ja etenkin biojätteen kierrätyksellä, sillä lähes puolet biojätteestä ei päädy Suomessa erilliskeräykseen.

Gasumin verkkosivulla 10.9. julkaistussa jutussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo sanoo, että biojätteen kompostoinnissa siitä saadaan materiaalia viherrakentamiseen ja lannoitteeksi. Biokaasun tuotannossa biojätteestä saadaan irti myös energiaa, jolla voidaan korvata fossiilisia liikennepolttoaineita.

”Biokaasutuotannolla saadaan aikaan huomattavasti enemmän ympäristöhyvityksiä kuin kompostoimalla”, sanoo Dahlbo.

Biokaasu säästää luonnonvaroja

Biokaasuntuotanto on myös luonnonvaroja säästävä biojätteen hyödyntämistapa, sillä kaasun lisäksi prosessissa saadaan talteen kierrätysravinteita, kuten fosforia ja typpeä. Biokaasuprosessin osana syntyneen mädätysjäännöksen lannoitekäyttö sitoo hiiltä maaperään ja parantaa maaperän kuohkeutta ja kasvukuntoa. Ravinnekäytössä kierrätysravinteilla voidaan korvata väkilannoitteita, joiden tuottamisella on negatiivisia ympäristövaikutuksia. 

”Erityisesti fosfori on ehtyvä luonnonvara. Sen talteen saantia pitää edistää kaikilla mahdollisilla tavoilla”, Dahlbo sanoo.

Jotta biokaasutuksesta saataisiin kaikki tehot irti biojätteen käsittelytapana ja ilmastonmuutoksen hillintäkeinona, on biojätteen kierrätys saatava hänen mukaansa Suomessa kasvuun nopeasti.

Erilliskerätty biojäte tarkoittaa, että biojätteitä kerätään omiin jäteastioihin. Jos biojätteet päätyvät muun jätteen sekaan, niiden hyödyntäminen on vaikeaa.

”Järkevintä ja tehokkainta olisi biojätteen erilliskeräys sen syntypaikalla. Näin erityisesti silloin, jos sekajätteestä halutaan vielä lajitella ja hyödyntää vaikkapa muoveja. Ei ole hyvä, että biojäte on silloin sekajätteen joukossa likaamassa muoveja ja haittaamassa sen hyödyntämistä”, hän sanoo.

”Biokaasusta ja ravinteita sisältävästä mädätysjäännöksestä on kehitettävä korkeamman jalostusasteen tuotteita. Tämän tulisi olla yrityksissä jatkuvan tuotekehityksen aihe.”

Kun neitseellisten raaka-aineiden hinnat nousevat ja saatavuus heikkenee, biojätteestä jalostettavien kiertotalouden tuotteiden kilpailukyky paranee. Muutosta voidaan ohjata veroilla.

”Neitseellisten raaka-aineiden käytön haitallisuus voisi näkyä niiden hintoihin lisättävinä haittaveroina. Toisaalta kierrätysmateriaaleille voitaisiin antaa tukea, jolloin niiden asema markkinoilla paranisi”, Dahlbo sanoo.

EU:n jätedirektiivin vaatimukset kirittävät parhaillaan meneillään olevaa kotimaista jätelain uudistusta. Yksi suurimpia kysymyksiä on se, miten Suomi vastaa direktiivin vaateisiin, että vuoteen 2025 mennessä kaikissa kotitalouksissa on biojätteen erilliskeräys.

JAA