Keskuskauppakamarin mukaan vuonna 2026 päästökaupan ja jakeluvelvoitteen kustannusvaikutus ulkomaankaupalle voisi olla jopa 500–600 miljoonaa euroa vuodessa.
Keskuskauppakamari sanoo hallituksen väylämaksulakimuutoksesta antamassaan lausunnossa suhtautuvansa kielteisesti merenkulun kustannusrasituksen lisäämiseen kansallisilla väylämaksupäätöksillä, koska se heikentää vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Keskuskauppakamari julkisti lausuntonsa 5.8.
Hallitusohjelma lupasi muuta
Järjestö muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan tavoitteena on huolehtia vientiteollisuuden kilpailukyvystä tekemällä meriliikenteen väylämaksun väliaikaisesta puolituksesta pysyvä vuodesta 2024 alkaen.
Hallitus ehti jo viime vuonna jatkaa väylämaksujen puolittamista vuosille 2024–2027. Pysyvää puolittamista koskevan lakiluonnos oli lausunnoilla keväällä ja sen oli tarkoitus edetä eduskuntaan alkusyksyllä. Meriliikenteen väylämaksujen palauttaminen aiemmalle tasolleen on Keskuskauppakamarin mukaan vallitsevassa taloustilanteessa takaisku vientiteollisuudelle ja kotimaiselle satamatoiminnalle.
Väylämaksut vähentävät lausunnon mukaan kotimaisten satamien kilpailukykyä erityisesti sellaisessa alusliikenteessä, joissa kilpaillaan suoraan muiden maiden satamien kanssa. Merikuljetusten osuus Suomen ulkomaan kaupan kuljetuksista on 95 prosenttia, joten väylämaksut koskevat käytännöllisesti katsoen koko ulkomaankauppaa. Paluu puolitusta edeltäneelle korkeammalle väylämaksun tasolle lisää vientiteollisuuden logistisia kustannuksia ja heikentää Suomen kilpailukykyä.
Logistiikka nakertaa kilpailukykyä
Logistiikkakustannukset ovat olleet järjestön mielestä yksi tärkeimmistä kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä heikentävistä tekijöistä. Siksi olisi tärkeää, että hallitus ei omilla toimillaan kasvattaisi logistiikkakustannuksia, jotka ovat Suomessa jo pelkästään sijaintitekijöiden takia EU-maiden korkeimpia.
Korkea väylämaksujen taso voi Keskuskauppakamarin mukaan heikentää varustamojen investointihalukkuutta Suomen aluevesille soveltuvaan alustarjontaan, mikä vähentäisi meriliikenteen kilpailua ja heikentäisi ulkomaanliikenteen huoltovarmuutta.
Keskuskauppakamarin mukaan väylämaksu tulisi säilyttää nykyisellään viime joulukuussa hyväksytyllä tasollaan vuoden 2027 loppuun saakka. Näin voitaisiin varmistaa, että väylämaksut olisivat lähivuosien ajan ennakoitavalla tasolla ja vuoden 2027 loppuun mennessä merenkulun ilmastokustannuksista aiheutuvat kustannukset olisivat yksityiskohtaisemmin arvioitavissa.
