Päämainos
Joka neljäs helsinkiläinen altistuu tieliikenteen melulle
Kuljetukset 08.09. 08:12

Joka neljäs helsinkiläinen altistuu tieliikenteen melulle

Melu on noussut suurimmaksi yksittäiseksi liikenteen aiheuttamaksi ongelmaksi. Se on myös asia, johon kansalaiset vaativat yhä äänekkäämmin päättäjiltä ratkaisua.

08.09.2017
Teksti Heli Satuli kuvat Kimmo Brandt / Helsingin kaupunki

Eniten metelöi liikennemuoto, joka pitää talouden pyörät pyörimässä: maantieliikenne. Tieliikenteen melu syntyy pääosin moottorin ja renkaiden äänistä, suurissa nopeuksissa myös ilmavirtauksen aiheuttamasta äänestä. Mitä suurempi nopeus, sitä enemmän renkaiden ja tienpinnan kosketuksesta syntyy ääntä.

Tuoreen selvityksen perusteella tieliikenteen yli 55 desibelin melulle altistuu 163 000 helsinkiläistä, mikä on noin 26 prosenttia kaupungin asukkaista. Rautatieliikenteen yli 55 desibelin melulle altistuu noin prosentti, raitioliikenteen melulle noin neljä ja metron melulle noin 0,5 prosenttia helsinkiläisistä.

Liikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrä selvitettiin Helsingissä kolmannen kerran. Meluselvitys on EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen, ja se on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2012. 

Mieli, keho ja luonto koetuksella

Melua on monenlaista, ja sen kokeminen on yksilöllistä. Sama ääni voi mielentilasta ja ajankohdasta riippuen olla melua, merkityksetöntä tai jopa nautittavaa. Toiset ihmiset ovat herkempiä melulle, mutta tutkimusten mukaan melu vaikuttaa jokaiseen ja koko elimistöön.

Kovat äänet kytkevät stressireaktion päälle. Näin käy, vaikka ihminen olisi syvässä unessa. Melu myös väsyttää. Pitkään jatkuessaan kehon hälytystila alkaa kalvaa terveyttä. Tuloksena ihminen sairastuu helpommin masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin, etenkin sepelvaltimotautiin.

Yli 140 desibelin melu, kuten ampumalaukaus, aiheuttaa välittömän kuulovaurion. Kuulovaurion syntyyn riittää myös, jos altistuu kymmenen vuoden ajan 85 desibelin melulle. Logistiikan ammattilaiset ovat riskiryhmässä, sillä rekan jylinä, auton sisätilat ja kaupunkialueen liikenne yltävät riskilukemiin.

Pienempi melu aiheuttaa henkistä kiusaa. Jo 40 desibelin ääni riittää herättämään aikuisen unesta. Melun terveysvaikutusten riskirajaksi on määritelty 55 desibeliä. EU-tasolla yli 125 miljoonaa ihmistä altistuu vähintään näin kovalle äänelle arjessaan. 20 miljoonaa ihmistä kärsii melusta päivittäin ja kahdeksaa miljoonaa se estää saamasta yöllä unta.

”Suomi ei ole mikään poikkeus. 900 000 suomalaista asuu alueella, jossa liikenteen melu on lähes koko ajan yli 55 desibeliä”, toteaa Liikenneviraston meluasiantuntija Erkki Poikolainen Osto&Logistiikka-lehdelle.

Pienikin parannus kuuluu

Liikennettä tarvitaan, joten kysymys kuuluu, miten sen aiheuttamaa meluhaittaa voidaan vähentää. Ääntä torjutaan ensisijaisesti vaimentamalla sen lähdettä eli esimerkiksi rajoittamalla ajoneuvojen melupäästöjä, käyttämällä hiljaisia päällysteitä ja renkaita sekä kontrolloimalla liikenteen määrää ja ajoneuvojen nopeutta. Melun leviämistä voidaan puolestaan estää maaston muotoilulla, rakenteiden sijoittelulla tai erilaisilla meluesteillä.

Pienilläkin parannuksilla on Poikolaisen mukaan merkitystä.

”Kymmenen desibelin lasku tuntuu ihmiskorvaan kuin melutaso tippuisi puolella.”

Saksan ympäristöministeriön meluasiantuntija Wolfgang Eberlen mukaan keinoja löytyy. Saksassa on saatu hyviä tuloksia kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Kun yönopeudet rajoitettiin 30 kilometriin tunnissa, melutaso tippui kaupungin keskustoissa keskimäärin kahdeksan desibeliä. Asfalttien uusi huokoinen rakennusmateriaali on laskenut melua yhdeksän desibeliä. Autoilijoita opastetaan kampanjan avulla löytämään hiljaisemmat renkaat.

Lainsäädännöllisesti melua torjutaan yli 20 EU-lain voimin. Parhaillaan kuntotarkastuksessa oleva ympäristömeludirektiivi velvoittaa jäsenmaat laatimaan viiden vuoden välein selvityksen ja toimintasuunnitelman vilkkaimpien väylien osalta. Suomessa työstä vastaa Liikennevirasto.

Eberlen mukaan nykyinen sääntely on kuitenkin riittämätöntä ja edistysaskeleet liian hitaita.

Esimerkiksi ajoneuvojen enimmäismelutasoja sääntelevän lain siirtymäaika päättyy vasta vuonna 2037. Nyt tarvitaan johdonmukaista ja keskitettyä eurooppalaista melupolitiikkaa, joka ottaa huomioon uudet tutkimustulokset melun haitoista.

Lue lisää Osto&Logistiikan numerosta 1/2017.

JAA

LUETUIMMAT
Artikkelin nostokuva
Artikkelin nostokuva
Artikkelin nostokuva