Varastosta tulee viimeinen tehdas
Sisälogistiikka 29.08. 14:43

Varastosta tulee viimeinen tehdas

Sisälogistiikan rakenteet myllytetään uusiksi, kun yritykset muuttavat kiinteitä kuluja muuttuviksi kuluiksi. Uuden ajan logistiikkakeskukset huoltavat, uusiokäyttävät ja kierrättävät.

Teksti Esko Lukkari kuvat Juho Kuva

Tehtaan ja varaston välillä hämärtyy. Logistiikkakeskuksesta on tulossa niin sanottu tuotantoketjun viimeinen tehdas. Nyt niissä viimeistellään, pakataan, ohjeistetaan ja brändätään tuotteita. Seuraavaksi niitä huolletaan, uusiokäytetään ja kierrätetään.

Yksi selvä trendi logistiikkakeskuksissa on muuttoliike.

”Helsinki ja Espoo tyhjenevät isoista logistiikkakeskuksista. Pääkaupunkiseudun kaupungeista vain Vantaa on pystynyt houkuttelemaan alan uusia investointeja”, kertoo Limowan toimitusjohtaja Jorma Härkönen.

Härkönen seuraa alan muutoksia näköalapaikalta. Limowa on suomalaisten logistiikkakeskusten kehittämisverkosto.

Isot logistiikan palvelukeskukset muuttavat Härkösen mukaan Keski-Uudenmaan kaupunkeihin, Keravalle, Orimattilaan, Järvenpäähän ja Sipooseen.

Suomen suurin ulkoistettua varastoliiketoimintaa pyörittävä yritys on Posti. Se hakee uusia palveluja muun muassa sisälogistiikassa.

”Pohdimme, mikä on Postille paras tapa tarjota sisälogistiikan palveluita. Varastotuotantomme on jo nyt suurimpia sisälogistiikkakokonaisuuksia Suomessa ”, kertoo Postin Toimitusketjuratkaisut-liiketoiminnan johtaja Harri Kämppä.

Suomi on Kämpän mukaan 3–5 vuotta jäljessä sisälogistiikan ulkoistuksessa johtavia Länsi-Euroopan maita, mutta tulee nopeasti perässä.

”Yritykset haluavat muuttaa logistiikan kiinteitä kuluja muuttuviksi kuluiksi. Siksi ne ulkoistavat toimintojaan, ja sisälogistiikka on yksi alue”, hän sanoo.

”Suomessa logistiikkakeskusten omistajat pyörittävät itse 60–70 prosenttia keskusten sisälogistiikasta, mutta muutos on tapahtumassa.”

Sisälogistiikkaliiketoiminnan kokoa Suomessa ei tarkkaan tiedetä, mutta sen arvioidaan olevan miljardikakku. Suomen suurin ulkoistettua sisälogistiikan liiketoimintaa pyörittävä yritys on Suomen Transval. Muita suuria ovat muun muassa HUB Logistics, Adecco ja Barona Logistiikka.

Ulkomaiset yhtiöt vahvoja

Suuria logistiikkakeskuksia Suomessa on kaupan keskusliikkeillä, Postilla, Posti Nordilla ja kansainvälisillä logistiikkajäteillä DB Schenker, DHL, DSV Roads, Kuhne & Nagel sekä pienemmillä kotimaisilla kuljetus- ja huolintaliikkeillä.

Kaupan keskusliikkeiden logistiikkakeskukset ovat yleensä vain niiden omia tarpeita varten.

Postin, Post Nordin ja kansainvälisten kuljetusjättien ja kotimaisten kuljetus- ja huolintaliikkeiden logistiikkakeskukset tarjoavat taas yrityksille ulkoistettuja varasto- ja terminaalipalveluita.

Suomalainen erikoisuus on se, että kaupan ketjut kuten S-ryhmä, Kesko, Stockmann, Tokmanni ja kumppanit ovat rakentaneet omia logistiikkakeskuksia.

”Keski-Euroopassa kauppaketjut eivät ole niin tehneet eivätkä ne omista näin paljon logistiikkakeskuksiaan. Ne ovat turvautuneet 3pl-ratkaisuihin eli varastologistiikan ulkoistamiseen kolmannelle osapuolelle. Omissa keskuksissa kaupan haasteena ovat esimerkiksi käyttöasteet”, Postin Harri Kämppä sanoo.

Kansainvälisten kuljetusjättien ote ulkoistettujen varastopalveluiden logistiikkakeskuksista on tiukka.

Varastosta tulee portinvartija

Limowan logistiikka-asiantuntija Heikki Lahtisen mukaan logistiikkakeskusten rooli muuttuu perusteellisesti 2020-luvulla.

”Kysyntäohjatun tilaus-toimitusverkoston aika alkoi 1990-luvulla ja sitä eletään osin vieläkin, mutta 2020-luvulla sitä määrittävät siirtyminen omistamisesta käyttöoikeuteen ja jakamistalous.”

Lahtisen mukaan valta- ja voimasuhteiden painopiste siirtyy tuotannosta jakelukanavaan ja edelleen kohti käyttäjää. Uusi teknologia tekee sen mahdolliseksi. Lahtinen uskoo, että logistiikkakeskukset muuttuvat asteittain ”palvelukeskuksiksi” tai ”portinvartijoiksi”, joissa huolletaan, korjataan, uusiokäytetään, lajitellaan komponentit, kierrätetään raaka-aineet ja hävitetään tuotteet.

Portinvartijan rooli kasvaa ja se synnyttää aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, hän sanoo.

Verkkokauppajätti Amazonin tulevaisuudenvisiossa kuluttajan tilaaman tuotteen 3d-painatus voidaan tehdä jo tilauksia vastaanottavissa rekoissa. Näin varsinaisia logistiikkakeskuksia ei enää tarvita.

JAA

LUETUIMMAT
Artikkelin nostokuva