Nasan Mars 2020 -mönkijään suomalaisia laitteita
Teknologia 09.02. 10:00

Nasan Mars 2020 -mönkijään suomalaisia laitteita

Mittalaitteilla saadaan yksityiskohtaista tietoa Marsista.

09.02.2018
Teksti Esko Lukkari kuvat Nasa

Ilmatieteen laitos toimittaa NASA:n parin vuoden päästä avaruuteen toimitettavan Mars 2020 -mönkijään painetta ja kosteutta mittaavat laitteet. Laitteiden käytöstä Marsissa ei ole vielä kokemusta. 

Mittarit perustuvat Vaisalan anturitekniikkaan ja ovat saman tyyppisiä kuin aiempaan Curiosity-mönkijään (2012) toimitetut REMS-P- ja REMS-H-mittarit.  

Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan lisäksi mittalaitteiden kehitykseen ovat osallistuneet myös suomalaiset Skytron, Insinööritoimisto Peura sekä Talvioja Consulting. 

Uudet paineanturit olivat mukana myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ExoMars-projektissa. Tekniikka oli mukana myös 2016 Schiaparelli-laskeutujassa, joka kuitenkin tuhoutui, kun laskeutuminen epäonnistui. 

”Painemittalaitteiden lento- ja varamalli on nyt rakennettu valmiiksi, kalibroitu ja testattu Ilmatieteen laitoksella ja ne ovat nyt valmiita liitettäviksi MEDA-mittalaitepakettiin”, kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer

Uudenlaisen Mars 2020-mönkijän MEDA (Mars Environmental Dynamic Analyzer) -ympäristömittalaitepaketti mittaa Marsin kaasukehän ja pinnan lämpötilaa, tuulen suuntaa ja nopeutta, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten kokoa ja muotoa. Yksi uusista laitteista on myös MOXIE, jonka tarkoitus on valmistaa happea Marsin kaasukehän hiilidioksidista. 

Toimiessaan Marsissa Curiosityn ja Mars 2020 -mönkijän kaasukehämittalaitteet tulevat muodostamaan pienimuotoisen havaintoverkon, joka ennakoi tulevaisuuteen suunniteltua laajaa MetNet-havaintoverkkoa. 

MEDA HS -kosteusmittalaitteen lentomallit valmistuvat myöhemmin tänä keväänä. Nimensä mukaisesti Mars 2020 -laukaisu tulee tapahtumaan vuonna 2020. 

Marsin hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin 100 kertaa harvempi kuin maan ilmakehä. Maan ja Marsin kiertoakselin kallistuskulma sekä vuorokauden pituudet ovat lähes samansuuruiset. Tämä johtaa siihen, että Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin. 

Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut muun muassa sen, että Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtänyt mm. pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä.

JAA