Destia urakoi Hämeenkyrönväylän

Valtatie 3:lle tuleva 10 km pitkä väylä maksaa 65 miljoonaa euroa.

27.01.2020
Teksti Esko Lukkari

Valtatie 3:n Hämeenkyrönväylä -hankkeen urakoitsija on Destia Oy. Uusi 10 km pitkä ja reilut 65 miljoonaa euroa maksava väylä parantaa valtatien liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Väylä ja Destia ovat allekirjoittaneet kehitysvaiheen urakkasopimuksen. Ennen rakentamisen aloitusta alkaa helmikuusta kesäkuun loppuun kestävä kehitysvaihe, jossa syntyvästä rakennussuunnitelmasta solmitaan rakentamisen urakkasopimus. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kesällä 2020.

Väylävirasto tiedotti asiasta 17.1.

”Destia voitti todella tiukan tarjouskilvan, jossa kaikkien tarjoajan hinnat olivat muutama prosentin päässä toisistaan. Nyt aloitamme yhdessä toimien aikataulullisesti tiukan kehitysvaiheen”, sanoo tiedotteessa projektipäällikkö Akseli Nurmi Väylästä.

Hankkeessa rakennetaan noin 10 kilometrin pituinen kapea keskikaiteellinen nelikaistainen ohikulkutie. Uudelle väylälle tulee kolme eritasoliittymää ja 11 uutta siltaa. Nelikaistaisuus ja korkeampi nopeusrajoitus lyhentävät huomattavasti matka-aikaa valtatiellä.

Valtio maksaa 64 miljoonaa

Hämeenkyrönväylän kustannusarvio on 65,4 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 64 miljoonaa euroa ja Hämeenkyrön kunnan noin 1,4 miljoonaa euroa.

”Hienoa päästä toteuttamaan valtakunnallisesti tärkeää hanketta. Tässä urakkamuodossa alkuun ideoimme ja kehitämme tiesuunnitelman ratkaisuja yhdessä tilaajan kanssa, minkä jälkeen varsinainen suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan perinteisellä suunnittele ja toteuta –urakkamallilla”, sanoo Destian projektijohtaja Jukka-Pekka Saikkonen.

STk- eli kehitysvaiheen sisältävässä suunnittele ja toteuta -urakkamallissa urakoitsija toteuttaa rakennustöiden lisäksi myös rakennussuunnittelun. Urakka alkaa k-kohdalla, eli kehitysvaiheella, jossa Väylä ja Destia käyvät läpi vanhaa tiesuunnitelmaa ja kehittävät sitä yhdessä.

Kehitysvaiheessa huomioidaan rakenteiden teknis-taloudellinen elinkaari sekä urakan riskit. STk-urakkamuodon etu on, että kehitysvaiheessa voidaan jakaa riskejä tilaajan ja palveluntuottajan kesken.

JAA