Päämainos
Tiina Tuurnala:
Kuljetukset 10.01. 07:55

Tiina Tuurnala: "Fit for 55:n merenkulun osaan saatava muutoksia"

Suomen Varustamoja kivistää etenkin talvimerenkulun kustannushaitan unohtaminen paketista.

10.01.2022
Teksti Esko Lukkari

Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala sanoo, että alan kovin haaste tällä hetkellä on saada muutoksia heinäkuussa julkaistun EU:n Fit for 55 -ilmastopaketin sisältöön. Hänen mukaansa EU:n ilmastopaketti nykymuodossaan kolhisi suomalaista merenkulkua.

”Suomi pyrkii saamaan paketin sisältöön muutoksia ja toivon, että lopullisessa esityksessä niitä onkin”, hän sanoo.

Fit for 55 siirtää merenkulun päästökaupan piiriin ja vauhdittaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä eurooppalaisessa merenkulussa. Erityisen hankala Suomelle olisi talvimerenkulun kohtelu, koska talvimerenkulun jäävahvisteisten alusten ja jäissä kulun jopa 20–50 prosentin tavanomaisia korkeampia polttoainekustannuksia ei ole esityksessä huomioitu.

Talvimerenkulkuasiassa Suomi sai tuekseen vain Viron. Ruotsia asia ei haittaa.

”Talvimerenkulun erityispiirteiden huomioinen päästökaupassa on välttämätöntä Suomelle”, hän korostaa.

Fit for 55 -paketissa on hänen mukaansa monta epäselvää ja keskenään jopa ristiriitaista ja päällekkäistä asiaa, joiden yhteisvaikutukset pitäisi selvittää ennen lopullisia päätöksiä. Lisäksi merenkulkua sitoo globaali sääntely, joka tulisi myös huomioida kokonaisvaikutuksia arvioitaessa.

Fit for 55 -paketin vaikutukset ovat erityisen suuret juuri lähimerenkulusta riippuvaiselle Suomelle. Suomen ulkomaankaupan kuljetukset kulkee pääosin meritse ja EU:n sisäiset merikuljetusmatkat ovat pitkiä verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan maihin.

Suurimmat kustannusvaikutukset olisivat todennäköisesti puhtaiden polttoaineiden käyttöä edistävällä FuelEU Maritime -aloitteella, jonka hintalappu Suomelle voi nousta jopa yli miljardiin euroon vuodessa.

”Iso haaste on vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus ennen kuin uusien polttoaineiden tuotantoa saadaan riittävässä määrin toimintaan. Mikäli kysyntä ja tarjonta ei kohtaa, on se iso ongelma myös polttoaineiden hintakehityksen näkökulmasta”, hän sanoo.

EU:n kaavailemista veroratkaisuista tulisi myös painetta. EU:n suunnittelema bunkkerivero maksaisi Suomelle 45–50 miljoonaa euroa vuodessa. Hankalinta siinäkin on alueellisuus.

”Alueellinen sääntely on aina hankalaa merenkululle, joka ei tunne maanosien rajoja ja jossa kilpailu on globaalia. Jos ratkaisut koskisivat kaikkia samalla maailmanlaajuisesti, niin asia olisi ok”, hän sanoo.

Suomi on yksi maailman eniten merenkulusta ulkomaankaupassaan riippuvaisista maista, kun viennistä 90 ja tuonnista 80 prosenttia kulkee meritse. Meriyhteydet ovat Suomen elämänlanka ja varustamoiden kilpailukyky on siksi iso kansallinen kysymys.

TONNISTOVEROUUDISTUS KÄÄNSI SUUNNAN

Suomen Varustamot ry:ssä on 25 ulkomaan liikennettä harjoittavaa varustamoa ja niiden liikevaihto on 2,3 miljardia euroa. Varustamoilla on parisataa alusta ja niistä 111 seilaa Suomen lipun alla. Suomen lippua kantavissa aluksissa työskentelee 7 000 henkeä.

Varustamoilla on konttilastialuksia, kuivarahtialuksia, ro-ro-aluksia, ro-ro-matkustaja-aluksia, tankkereita ja erikoisaluksia, kuten esimerkiksi jäänmurtajia.

Vuonna 2012 tehty tonnistoverouudistus käänsi Suomen merenkulun kasvu- uralle. Viime vuosina Suomen lipun alla kulkevien alusten määrä on pysynyt vakaana.

Maailman varustamobisneksen tärkein osa, eli konttilaivat, ovat sen sijaan olleet epäsynkronissa jo viime vuoden lopulta lähtien. Se on heiluttanut maailmankauppaa ja vaikeuttanut myös monien Suomessa tuotteitaan valmistavien yritysten toimintaa.

Euroopan suursatamista konttijättien lastia Suomeen kuljetetaan pienemmillä feeder-luokan aluksilla, mutta konttilastien globaalit ongelmat eivät ole kiertäneet Suomeakaan.

Tuurnala korostaa kuitenkin, että muu osa tavaraliikennettä harjoittavasta laivaliikenteestä, eli esimerkiksi kuivalastialukset, ro-ro-alukset ja tankkerit, ovat toimineet liki normaalisti.

Suomen ulkomaankaupan arvosta noin 15 prosenttia kulkee konteissa.

KORONA KOROSTANUT MERENKULUN TÄRKEYTTÄ

Korona-aika on alleviivannut Suomelle merikuljetusten tärkeyttä. Huoltovarmuussyistä valtio määräsi viime vuonna muutamia aluksia huoltovarmuuskuljetuksiin.

Takavuosina paljon esillä ollut varustamoliiketoiminnan valtiotukikeskustelu on siten hetkeksi vaimentunut.

Tuurnala painottaa, että Suomi ei ole ainoa Euroopan maa, joka tukee varustamoliiketoimintaa. Hänen mukaansa kaikilla Euroopan merenkulkumailla on sama käytäntö ja merenkulkua tuetaan EU:n komission valtiontukiperiaatteiden mukaisesti.

”Tuki varustamoille on palkkatukea merimiehille ja päällystölle. Ilman sitä emme pärjäisi mukavuuslippujen alla seilaaville halpojen työvoimakustannusten maiden aluksille.”

”Kaikki eivät myöskään tiedä, että meillä ropax- ja matkustaja-autolautat kuljettavat mukanaan valtaosan Suomen kappaletavaraviennistä ja -tuonnista eli ne ovat huoltovarmuuden kannalta hyvin tärkeitä.”

Suomi antoi investointitukea uutta teknologiaa soveltavien alusten rakentamisessa aina vuoteen 2012 saakka.

Viimeinen tuen saaja oli Viking Linen M/S Viking Grace, joka oli maailman ensimmäinen LNG-matkustaja-autolautta.

”Vihreässä siirtymässä tarvitaan panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen sekä investointien vauhdittamiseen niin EU:ssa kuin kansallisestikin. Suomessakin tulisi ottaa taas käyttöön vihreän merenkulun investointituki.” 

Suomi on ollut Tuurnalan mukaan uusien puhtaiden teknologioiden kehittämisen kärkijoukoissa. Suomi oli esimerkiksi edelläkävijöitä rikkipesurien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Suomessa kokeiltiin ensimmäisenä roottorituulipurjeita ja kehitettiin aluksiin sopiva biopolttoaine.

Suomi on ollut aktiivinen myös LNG:n käytön ja bunkrauspalvelujen edistämisessä. Uutta alusten polttoaineteknologiaa kehitetään kiivaasti myös muualla. Meyer Werftin Saksan Papenburgin telekka kertoi hiljattain, että amerikkalaisen Royal Caribbean vuonna 2023 valmistuvaan uuteen risteilijään tulee vetyä käyttävä polttokenno.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Osto&Logistiikka-lehdessä 12/2021

JAA

LUETUIMMAT