Elintarviketeollisuuden investoinnit historiallisen korkealla tasolla

Elintarviketeollisuus liki kaksinkertaistaa investointinsa tänä vuonna. EK:n investointitiedustelun mukaan alan investoinnit nousevat 800 miljoonaan euroon. Perinteisesti ala on investoinut vuosittain 400–500 miljoonaa euroa.

Investoinnit eivät silti kohdistu tuotantokapasiteetin korvaamiseen ja kasvuun, vaan ruokaketjun lisääntyvään sääntelyyn vastaamiseen. Esimerkiksi kiristyvät pakkausvaatimukset edellyttävät yrityksiltä investointeja.

Monesta toimialasta poiketen työllisten määrä elintarviketeollisuudessa on kasvanut viime vuodesta. Vuoden toisella neljänneksellä työllisiä oli 44 000. Alan palkkasumma on kasvanut tänä vuonna 1,8 prosenttia.

Volyymit kasvussa

Elintarviketeollisuudessa sekä kustannukset että tuottajahinnat ovat nousseet tänä vuonna 3–4 prosentin vuosivauhtia. Erityisesti lihan ja valmisruokien tuottajahinnat ovat vahvistuneet, kun taas mylly- ja tärkkelystuotteiden hinnat ovat laskeneet.

Elintarviketeollisuuden valmistettujen tuotteiden kilo- ja litramäärät kasvoivat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana reilun prosentin viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Elintarviketeollisuuden liikevaihto oli viime vuonna 14 miljardia euroa. Viime vuosina alkanut liikevaihdon kasvu on jatkunut myös kuluvan vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden ajan ollen 3,3 prosenttia. Kasvua ovat vauhdittaneet sekä hintojen nousu että tuotannon määrän kasvu.

Viennin arvo kasvaa – määrä laskee

 Viennin liikevaihto on kasvanut kaksi kertaa nopeammin kuin kotimaan liikevaihto. Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ruuan vienti kasvoi 7 prosenttia ja oli 1,2 miljardia euroa. Eniten ruokavienti kasvoi Ruotsiin, Ranskaan ja Alankomaihin. Suurin tuoteryhmä viennissä oli edelleen meijerituotteet ja juomat.

Ruuan tuonti kasvoi vastaavasti 5 prosenttia, ollen 3,2 miljardia euroa. Suurinta tuonnin kasvu oli makeisissa, joita tuodaan pääosin Alankomaista, Ruotsista ja Saksasta.

Määrissä mitattuna sekä vienti ja tuonti ovat kuitenkin laskeneet. Viennin määrä pienentyi 4 prosenttia ja tuonnin määrä 2 prosenttia alkuvuoden aikana. Viennin ja tuonnin kasvun taustalla onkin pääosin markkinahintojen vahvistuminen. Esimerkiksi meijerituotteiden hinnat ovat nousseet globaalisti.

Viljojen vienti Suomesta on alkuvuoden aikana pienentynyt, mutta tilanne voi muuttua syksyn aikana, sillä syksyn satoarviot ovat positiivisia.