Kiinasta tuotu verkkokauppatavara tuplaantui alkuvuonna viime vuodesta

Pienten alle 150 euron arvoisten verkkokauppatilausten määrä Kiinasta on edelleen korkea, vaikkakin se on vähentynyt viime syksyn joulunalun ostopiikistä.

Tullin tilastojen mukaan tammi-maaliskuussa suomalaiset tilasivat EU:n ulkopuolelta verkkokaupoista enintään 150 euron arvoisia tavaroita 12 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden loka-joulukuussa. Eniten tavaroita tilattiin yhä Kiinasta, ja joka neljäs tilattu tavara oli tekstiiliainetta tai tekstiilitavaraa.

Tulli tiedotti luvuista 30.4.

Suomalaisten EU:n ulkopuolelta tilaamien vähäarvoisten tavaroiden, arvo alle 150 euroa, tavaraerien lukumäärä kasvoi nopeasti vuonna 2024. 

”Syksyn 2024 tilauspiikin jälkeen EU:n ulkopuolelta ostaminen on vähän vähentynyt. Määrä on kuitenkin edelleen korkea ja tuplaantunut vuoden takaisesta”, sanoo tiedotteessa tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Tekstiilejä ja vaatteita

Suurin tavararyhmä oli tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat, lähes neljänneksen osuudella, mutta niiden tuontimäärä laski jopa 18 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Toiseksi suurin oli muovi ja kumitavarat (17,2 %) ja kolmanneksi suurin tavararyhmä oli jalkineet, päähineet, jne. (11,8 %).

Kiinan osuus näiden tavaraerien määrästä oli 98,1 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kiinasta tuodun vähäarvoisen tavaraerän keskimääräinen arvo oli 6,11 euroa, Isosta-Britanniasta 31,88 euroa ja Yhdysvalloista 43,71 euroa. Yksi tavaraerä on aina samaa tavaraa, mutta se voi sisältää yhden tai useamman kappaleen.

EU27-maiden vähäarvoisten tavaroiden etämyyntinä tuonnit EU valvontatietojen (Surveillance) mukaan vuonna 2022 oli vajaa 1,4 miljardia lähetystä, vuonna 2023 reilut 2,3 miljardia lähetystä ja vuonna 2024 jo lähes 4,6 miljardia lähetystä. Vain kahdeksan IOSS-toimijaa vastasi 91 prosentista näistä vähäarvoisista lähetyksistä.

Ostaja ei aina tiedä alkuperää

IOSS-toimija on yhteen EU-maahan rekisteröitynyt arvonlisäveron maksamista varten. Myyjät ja ostajat kokoontuvat verkkokauppaan tekemään kauppaa, josta verkkokauppa eli IOSS-toimija kerää maksut ja maksaa arvonlisäverot keskitetysti. Ostaja ei välttämättä tiedä ostohetkellä toimitetaanko tavarat suoraan esimerkiksi Kiinasta vai jonkin EU-maan varaston kautta. Ostajalle lähetyksen toimittaa usein eri logistiikkayritys kuin tavarat maahantuonut kuljetusyritys.

Suomessa ja EU27-maissa vähäarvoisten verkkokauppatuontien osuus oli noin prosentin EU:n ulkopuolisen tuonnin arvosta vuonna 2024. Kasvu näkyi kaikissa EU-maissa, koska määrä tuplaantui vuodesta 2023 vuoteen 2024. Näistä Kiinasta saapuneiden osuus EU-maissa oli 91 % ja Suomessa jopa 98 %, kertoo Penttilä.

EU:ssa suurin osa tulliselvitettävistä lähetyksistä jatkaa toiseen EU-maahan, mutta Suomeen tullatut jäävät pääosin Suomeen. Suomesta näistä palautuksia takaisin EU:n ulkopuolelle tehdään vain kymmeniä tuhansia vuositasolla.