Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ryhtyvät valmistelemaan omaa päätöksentekoaan Länsirata-hankkeen rahoituksesta ja osakassopimuksen hyväksymisestä. Kuvituskuva: Pixabay
Länsiradan kohtalo on nyt kuntien käsissä
Länsirata Oy:n mukaan radan ykkösvaiheen hinta olisi nykyarviossa 1,3 miljardia euroa. Väylävirasto epäilee hintaa.
06.11.2025
Teksti Esko Lukkari
Kiistellyn Länsiradan eli ns. Turun tunnin junan kohtalo on nyt osakaskuntien käsissä.
Valtio ja Länsirata Oy:n osakaskunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi sopivat 31.10., että hanke siirtyy rakentamisvaiheeseen, jos kunnat ja valtio hyväksyvät neuvotellun sopimuksen.
Osakkaat sitoutuvat osakassopimuksessa rahoittamaan hanketta enintään 800 miljoonalla eurolla, josta Suomen valtio sitoutuu kattamaan 400 miljoonaa euroa ja kuntaomistajat yhteensä 400 miljoonaa euroa.
Tässä vaiheessa kyse on Länsirata-hankkeen ensimmäisestä vaiheesta.
Sopimus edellyttää kuntien hyväksyntää
Länsirata on Helsingin ja Turun välille suunniteltu osittain kaksiraiteinen junayhteys. Rakentamisen ensimmäinen vaihe koskisi Espoon ja Lohjan välisiä osahankkeita sekä yhteyksiä Salo–Hajala ja Nunna–Kupittaa.
Osakassopimus edellyttää vielä kaikkien osapuolten toimivaltaisten päätöksentekoelimien päätökset. Sopimus voidaan allekirjoittaa vasta sen jälkeen, kun kuntien toimivaltaiset päätöksentekoelimet ovat sen hyväksyneet. Ratahankkeella on eri kunnissa myös paljon vastustajia hankkeen korkeiden kustannusten vuoksi.
Länsirata Oy:n alustava arvio hankkeen ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannuksista on 1,32 miljardia euroa. Koko ratahankkeen hinnan arvioidaan nousevan yli kolmen miljardin euron.
Väylävirasto on epäillyt kustannusarviota
LVM:n tiedotteen mukaan nyt julkistettu hinta-arvio on tehty nykyhetken hinta- ja kustannustasossa. Kustannusarvioon sisältyy epävarmuuksia, joihin muun muassa Väylävirasto on kiinnittänyt huomiota. Valtion edustajat ovat tuoneet riskit kuntien tietoon. Sopimuksessa on sovittu menettelyistä, joilla riskejä minimoidaan ja hallitaan, mutta LVM:n mukaan kustannusnousun riskejä ei voida poissulkea.
Osakkaat sitoutuvat rahoittamaan hanketta enintään 800 miljoonalla eurolla, josta valtio kattaisi 400 miljoonaa euroa ja kuntaomistajat 400 miljoonaa euroa.
Yhtiölle annetaan oikeus myöhemmin hakea lainaa enintään 520 miljoonaa euroa, jonka valtio takaisi. Takauksen myöntämisestä päättää eduskunta.
Kustannusnoususta ja lainapääoman kustannuksista osakkaat vastaavat niin, että valtion osuus on 67 prosenttia ja kuntien 33 prosenttia. Valtion rahoitussitoumusten enimmäismäärä ei voisi ylittää missään tilanteessa 920 miljoonaa euroa, lisättynä vieraan pääoman rahoituskustannuksilla.
Orpon hallituskaudella käytetään vain pieni osa sovitusta rahoituksesta. Länsiradan osahankkeiden suunnittelu ja kilpailutukset etenevät niin, että ensimmäisten osahankkeiden osalta rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuoden 2027 loppupuolella.
Päätöksenteon aikataulu kaupungin- ja kunnanvaltuustoissa:
Espoo 17.11.
Turku 17.11.
Vihti 1.12.
Kirkkonummi 8.12.
Salo 15.12.
Lohja 15.12.
