Scaleup-yritykset synnyttävät laajoja ekosysteemejä

Suomessa puhtaan siirtymän yrityksissä vain alle 15 prosenttia yli 20 miljoonan euron rahoituskierroksista pystytään toteuttamaan kotimaisin voimin. Loppu on riippuvaista kansainvälisestä pääomasta, erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta. 
Näin toteaa Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta Tesin verkkosivun blogissaan 25.2. 

Santavirran mukaan kasvuyritys törmää usein samaan ongelmaan: alkuvaiheen rahoitusta on tarjolla, mutta kasvukierroksiin tarvittavaa pääomaa on vaikeampi löytää. Skaalautumiseen pääoma ei enää riitäkään. 

Santavirran mukaan Suomen pitäisi parantaa osaamistaan Scaleup-yrityksissä. Ne ovat aikuiseksi kasvaneita startup-yrityksiä, joiden liiketoimintamalli on jo testattu Scaleupissa fokus on nopeassa kasvussa, markkina-aseman vahvistamisessa ja kansainvälisessä kasvussa.

”European Investment Bankin Scale-up gap -raportti osoittaa, että kymmenen toimintavuoden kohdalla eurooppalaiset scaleupit keräävät keskimäärin vain noin puolet siitä pääomasta, mitä Piilaakson verrokkinsa saavat. Monet eurooppalaiset yritykset jäävät jälkeen kasvussa tai ne myydään varhaisessa vaiheessa ulkomaille”, hän kirjoittaa.

Suomi menestyy innovoinnissa

Vuoden 2024 Global Innovation Indexissä Suomi sijoittui Santavirran mukaan maailman seitsemänneksi. Ruotsi oli toisella sijalla. Tutkimuspohjaa ja osaamista löytyy siis, mutta sen kaupallistaminen ja skaalaaminen globaalisti eivät ole hänen mukaansa riittävällä tasolla.

”Skaalautuminen ei ole automaattista. Yrityksen on vakuutettava sijoittajat, osaajat ja asiakkaat siitä, että se voi olla oman kategoriansa markkinajohtaja tai vähintään uskottava haastaja. Tämä edellyttää kunnianhimoa ja oikeaa ajoitusta ja kykyä toimia globaalilla kentällä, jossa kilpailu on kova ja pääoma hakeutuu vain lupaavimpiin kohteisiin”, hän kirjoittaa.

Kovan kasvun vaihe asettaa haasteita myös yrityksen hallitukselle  On tärkeää varmistaa, että hallituksessa on osaamista tukemaan kansainvälistä kasvua.

’Jos omistus ja päätöksenteko siirtyvät ulkomaille, myös verotulot, työllisyys ja listautumismahdollisuudet valuvat pois Suomesta. Siksi tarvitaan sekä kotimaisia ankkurisijoittajia että toimivia kansainvälisiä verkostoja”.

Kehittävät koko ekosysteemiä

Scaleupit  eivät vain kasvata omaa liiketoimintaansa, vaan synnyttävät ympärilleen laajemman ekosysteemin. Markkinavoittaja ja teknologisesti uraauurtava yritys houkuttelee osaajia, pääomia ja uusia yrityksiä, jotka kytkeytyvät sen arvoketjuun. Tällainen dynamiikka vahvistaa koko toimialaa ja voi nostaa Suomen kansainvälisesti kiinnostavaksi teknologiakeskittymäksi.

Santavirran mukaan peliala tarjoaa hyvän esimerkin. Supercellin, Rovion ja muiden peliyhtiöiden menestys on luonut Suomeen klusterin, jossa toimii valtava määrä yrityksiä ja osaajia. Peliala on kasvanut merkittäväksi, ja se on osoittanut, miten menestystarinoiden ympärille voi rakentua teollinen ekosysteemi.

IQM on hieno esimerkki

Scaleupien arvo ei rajoitu taloudellisiin lukuihin. Ne ovat myös väline ratkaista globaaleja ongelmia. Syväteknologia – kuten esimerkiksi kvanttiteknologia, fotoniikka, tekoäly, avaruusteknologia – tarjoaa välineitä energiatehokkuuteen, turvallisuuteen ja ruokaturvaan. Monilla ratkaisuilla on kaksoiskäyttömahdollisuuksia: niitä voidaan hyödyntää sekä siviili- että puolustustarkoituksiin.

Euroopassa on jo nähty, että puolustusteknologiaan liittyvää sääntelyä on haluttu keventää, jotta alan toimintaedellytykset paranevat ja investointeja saadaan lisää. Tämä avaa suomalaisille teknologiayrityksille uusia mahdollisuuksia.

”Kvanttiteknologiayritys IQM julkaisi syyskuussa 275 miljoonan euron rahoituskierroksen, mikä nosti yhtiön arvostuksen yli miljardin dollarin ja teki siitä uuden suomalaisen yksisarvisen. Tesi johti kierrosta yhdessä Ten Eleven Venturesin kanssa. Kyseessä oli yksi Suomen suurimmista yksittäisistä rahoituskierroksista ja Euroopan mittakaavassa merkittävä saavutus. Tesi on ollut IQM:n omistajana vuodesta 2019 ja osallistunut yrityksen rahoituskierroksiin”, Santavirta toteaa.