Suomessa on vireillä 38 biokaasulaitoshanketta

Biokaasun ja biometaanin käyttö Suomessa jatkaa vahvaa kasvuaan, mutta kotimainen tuotanto ei pysy kysynnän perässä. 

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan vuonna 2025 biokaasun kulutus nousi jo 2,3 TWh:iin, kun se vuonna 2024 oli 1,3 TWh.

Tuonti on noussut keskeiseksi markkinatekijäksi. Vuonna 2025 Suomeen tuotiin biometaania ennätykselliset 1,3 TWh (2024: 400 GWh; 2023: 240 GWh). Biometaania on viime vuosina tuotu erityisesti Tanskan, Ranskan ja Alankomaiden markkinoilta, joissa tuotantokapasiteetti on Suomea suurempi.

Investoinneissa epävarmuutta

“Liikenne vetää edelleen kotimaisen biometaanin kysyntää, mutta käyttö on kasvanut merkittävästi myös teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa”, sanoo tiedotteessa SBB:n johtava biokaasuasiantuntija Anna Virolainen-Hynnä.

Investointinäkymät ovat vahvat, ja tuotannon arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2028 mennessä verrattuna vuoden 2024 tasoon. Kotimaista nesteytetyn biometaanin tuotantokapasiteettia on valmistumassa 0,5 TWh vuosina 2026–2027. Niiden toteutumiseen liittyy silti epävarmuutta.

Suomessa on vireillä 39 biokaasulaitoshanketta vuosille 2026–2030, joista 23 hankkeen aikataulu on vielä avoinna. Hankkeiden tuotantokapasiteetti on 1769 GWh, josta 1368 GWh on nesteytettyä biokaasua (LBG).

“Suurin osa tulevista investoinneista perustuu maataloussyötteisiin ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Investointien arvo on lähes 800 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan synnyttävän noin 1700 työpaikkaa, kun mukaan lasketaan sekä rakentamisen aikaiset että pysyvät työpaikat”, sanoo Virolainen-Hynnä.

Biokaasu tarjoaa mahdollisuuksia päästövähennyksiin, energia- ja lannoiteomavaraisuuden vahvistamiseen sekä kiertotalouden edistämiseen, mutta investointien toteutuminen edellyttää ennakoitavaa toimintaympäristöä. Esimerkiksi jakeluvelvoitteen ennustettavuus on kriittistä biokaasuinvestoinneille.