Taloustieteilijät esittävät: rakennusmateriaaleille päästöoikeusjärjestelmä

Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä ehdottaa rakennusmateriaaleille päästöoikeusjärjestelmää. Se olisi työryhmän mielestä kustannustehokkain tapa pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja ohjaisi alaa tekemään päästövähennyksiä siellä, missä se onnistuu pienimmillä kustannuksilla.

Työryhmä selvitti ympäristöministeriön pyynnöstä, mitkä markkinainstrumentit sopisivat päästösääntelyyn rakennusalalla. 

Aalto-yliopisto tiedotti asiasta 24.3.

Työryhmän ehdottamassa kansallisessa päästöoikeusjärjestelmässä rakennuttajan tulisi hankkia julkisesta huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia ennen rakennuksen käyttöönottoa. Materiaalien suuremmat hiilidioksidipäästöt näkyisivät siis suoraan rakentamisen hinnassa.

Aalto-yliopiston professori Matti Liskin mukaan suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset ovat jo osoittaneet kuluttajien olevan hyvin hintatietoisia asuntojen energiaratkaisujen valitsemisessa. Koska asuminen on 28 prosentillaan kotitalouksien suurin menoerä, tutkijat uskovat päästöoikeusjärjestelmän ohjaavan rakentamista vähähiilisempään suuntaan.

Päästöjen sääntely materiaaleihin

Tutkijoiden mukaan rakentamisen päästöjen sääntely tulisi kohdentaa juuri materiaaleihin, koska rakennuksen käytönaikaisia päästöjä eli lämmitystä ja sähkönkulutusta ohjataan jo sähkö- ja lämpömarkkinoiden sääntelyllä.

”Toimialakohtainen lisäsääntely lämpö- ja sähkösektorille aiheuttaa turhia kustannuksia”, Liski sanoo tiedotteessa.

Vaihtoehto päästövähennysten toteuttamiseen olisi valintojen suora ohjaus, joka määrittää miten ja missä päästövähennykset tehdään. Päästöoikeusjärjestelmän kaltainen markkinainstrumentti ohjaisi kuitenkin tekemään päästövähennykset siellä, missä sen voi tehdä pienimmillä kustannuksilla. Järjestelmä antaisi siis rakentajille mahdollisuuden päättää keinoista ja loisi samalla myös kannusteet parempien teknologioiden kehittämiseen.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Rakennetun ympäristön on arvioitu tuottavan noin kolmanneksen kasvihuonepäästöistä.