Päämainos
Suomalaisyrityksillä on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli Euroopan liikenteen ja koko yhteiskunnan sähköistymisessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.
28.01. 09:28

Suomalaisyrityksillä on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli Euroopan liikenteen ja koko yhteiskunnan sähköistymisessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Työryhmä haluaa Suomeen akkualan yhteiselimen

Akkuinsinööreille tarvitaan oma koulutusohjelma ja alalle tutkijakoulutusta.

28.01.2021
Teksti Esko Lukkari kuvat Työ- ja elinkeinoministeriö

Akkuteollisuuden kansallista strategiaa valmistellut työryhmä ehdottaa, että Suomeen perustetaan kansallinen yhteistyöelin tehtävänään koota alan toimijat yhteen ja vastata strategian toimeenpanosta. 

Työryhmä jätti esityksenä elinkeinoministeri Mika Lintilälle 26.1.

Työryhmä haluaa myös, että Suomessa vahvistetaan osaamista akkuinsinöörien koulutusohjelmalla, laaditaan suunnitelma akkualan tarpeisiin keskittyvästä tutkijakoulusta, nimetään akkulähettiläitä markkinoimaan Suomea investointikohteena ja kehitetään julkista rahoitusta.

TEM tiedotti asiasta 26.1.

Akkustrategia esittelee keinojaa, joilla Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi, osaavaksi ja kestäväksi osaksi kansainvälistä akkuteollisuutta. Kaiken perustana on edistää vastuullista akkutuotantoa ja sähköistymistä.

EU:n tavoitteena on luoda innovatiivinen, kilpailukykyinen ja kestävä akkuteollisuus Eurooppaan, ja strategia vastaa osaltaan myös tähän haasteeseen.

Suomella useita vahvuuksia

Suomella on useita vahvuuksia menestyä akkualalla ja sähköistymisessä. Akkustrategian kulmakiviä ovat raaka-aineiden saatavuus ja niiden jalostus, vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotanto- ja tutkimustoiminta sekä sähköistymisen ja digitalisaation osaaminen. Suomi haluaa edistää akkujen kiertotaloutta. Ilman akkumineraalien tuotantoa ja jalostusta ei ilmastotavoitteisiin päästä, sillä kierrätys ei kata kasvavaa kriittisten materiaalien tarvetta.

”Suomalaisyrityksillä on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli Euroopan liikenteen ja koko yhteiskunnan sähköistymisessä. Kun hyödynnämme nykyistä ja kehitämme uutta akku- ja sähköistyssektorin huippuosaamista, Suomi voi tarjota alan toimijoille houkuttelevan toimintaympäristön uusille investoinneille ja nykyisen toiminnan laajentamiselle”, sanoo Lintilä tiedotteessa.

”Suomen on aktiivisesti tartuttava kasvumahdollisuuteen, jollainen on tarjolla vain harvoin. Akkuraaka-aineiden, niiden jatkojalostuksen ja kiertotalouden ratkaisujen rinnalla sähköistyminen tuo uusia mahdollisuuksia myös Suomen perinteisille vientialoille, muun muassa kone- ja kuljetusvälineteollisuudelle sekä sähkötekniselle ja elektroniikkateollisuudelle”, Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen sanoo.

Suomi ei ole edelläkävijämaita

Suomella on akkukisassa hyvät lähtökohdat, mutta Suomea tai muutakaan Eurooppaa ei pidetä alalla edelläkävijänä. Aasian mailla, erityisesti Kiinalla, Etelä-Korealla ja Japanilla, on akkuteknologioissa etumatka.

Strategian visio on, että Suomen akkuklusteri vuonna 2025 on edelläkävijä, joka tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.

  1. Työryhmä esittää seuraavaa seitsemää tavoitetta:
  2. Akku- ja sähköistymisklusteri kasvaa ja uudistuu.  
  3. Akku- ja sähköistymisklusterin investoinnit kasvavat.
  4. Akku- ja sähköistyssektorin toimijat edistävät kilpailukykyä yhteistyössä.
  5. Suomen akku- ja sähköistymissektori tunnetaan maailmalla valovoimaisena brändinä.
  6. Vastuullisuus on olennainen osa Suomen akku- ja sähköistymissektorin kasvua, uudistumista ja brändiä.
  7. Suomen toimijat ovat keskeisissä rooleissa uusissa arvoketjuissa.
  8. Digitaaliset ratkaisut laajentavat osaamis- ja yrityspohjaa ja nopeuttavat akkusektorin kehitystä.


Kansallisen akkustrategian valmisteluun on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita yrityksistä ja tutkimusmaailmasta sekä ministeriöstä ja muista julkisen sektorin organisaatioista.


 

AVAINSANAT

Akkutoimiala

JAA

LUETUIMMAT