VTT:n erikoistutkija Jussi Kangasoja työskentelemässä lennokin parissa VTT:n testausalueella. Kuva: VTT.
Oulun lähellä on Suomen tärkein droonien testausalue
Alueen uusin laajennus on 150 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä testausväylä.
20.04.2026
Teksti Esko Lukkari
Oulun lähellä sijaitseva VTT:n droonien testausalue on yksi Euroopan monipuolisimmista testausalueista. Yritykset ja puolustusvoimat voivat siellä VTT:n asiantuntijoiden kanssa testata droonien ja drooniparvien suorituskykyä ja arktisia ominaisuuksia maalla, vedessä ja ilmassa.
Laaja lennätysalue mahdollistaa VTT:n mukaan turvallisen testauksen, nopeuttaa uusien teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa sekä edistää uuden liiketoiminnan syntyä. VTT ei kerro tarkemmin testausalueen sijainnista.
Droonien kaupallinen käyttö on yleistymässä ja niitä voidaan hyödyntää aina teollisuudesta terveydenhuoltoon ja logistiikasta pelastus- ja valvontaoperaatioihin.
Alueen ilmatila on 3500 neliökilometriä
Oulun lähellä sijaitsevalla, ilmatilaltaan yli 3500 neliökilometrin laajuisella testialueella lennätettävät droonit kohtaavat maaston koko kirjon: metsät, pellot, vesialueet ja suot. Monipuolinen ympäristö ja neljä eri vuodenaikaa kattavat sääolosuhteet mahdollistavat droonien testauksen ja uusien teknologioiden kehityksen.
Yritykset voivat alueella hyödyntää alueen tarjoamia mahdollisuuksia yhteistyöhankkeissa VTT:n kanssa.
”Miehittämättömillä ilma-aluksilla voidaan tehostaa esimerkiksi logistiikka, mittaus- ja valvontatehtäviä. Toimiala kehittyy nopeasti ja tarvitaan monipuolisia testialueita, joissa droonien toimintaa, sensorijärjestelmiä ja turvallisuus- sekä ilmatilan hallinnan ratkaisuja voidaan kokeilla todellisissa olosuhteissa. Tuemme asiakkaidemme tuotekehitystä monipuolisella teknologiaosaamisella sensoreista voimanlähteisiin ja materiaalivalintoihin”, sanoo VTT:n tiedotteessa johtava tutkija Timo Lind.
Testausväylä on uusin laajennus
Testausaluetta on laajennettu usean vuoden ajan. Uusin laajennus on 150 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä testausväylä, jolla alue on kasvanut nykyiseen kokoonsa – yli kaksi kertaa Suur-Lontoon kokoiseksi.
Pitkä testausväylä tarjoaa mahdollisuuden lennättää drooneja pitkiä matkoja näköyhteyksien ulkopuolella vaihtelevissa maasto- ja sääolosuhteissa, mikä on välttämätöntä droonien suorituskyvyn arvioinnissa. Tämä on tärkeää, kun kehitetään ratkaisuja kaupunkien ulkopuolisiin sovelluskohteisiin.
”Euroopassa droonien testialueiden tarve kasvaa nopeasti. Useimmissa maissa on jonkinlainen testialue, mutta ruuhkaisen ilmatilan, tiheän asutuksen ja tiukan sääntelyn vuoksi vain harvat maat pystyvät tarjoamaan tarpeeksi laajoja ja monipuolisia ympäristöjä. Siksi VTT:n testialue erottuu joukosta”, Lind sanoo.
Alue on säännöllisessä käytössä kaikkina eri vuodenaikoina ja vuosittain siellä tehdään tuhansia lentoja.
”Erityisesti talvi tarjoaa puitteet, joita ei voi täysin simuloida laboratorioissa. Kylmä, kosteus ja laitteiden pinnoille kertyvä jää paljastavat järjestelmien heikkoudet, kuten akkujen ja elektroniikan toimintakyvyn”, Lind kertoo.
Kymmeniä drooneja lentää samanaikaisesti
Testialue tukee parveiluteknologioiden ja monialustajärjestelmien kehitystä. Alueella voidaan lennättää kymmeniä drooneja samanaikaisesti, mikä on välttämätöntä todellisissa operaatioissa.
Testialue tukee myös monialustaisten autonomisten järjestelmien (UxV) testausta – ei vain ilmassa, vaan myös maalla ja vedessä. Monialustainen järjestelmä yhdistää lennokit sekä maalla ja vedessä liikkuvat laitteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rannikko- ja vesistöalueiden operaatioihin, joissa lennokit tuovat nopean tilannekuvan, maalla liikkuvat laitteet kuljettavat tarvikkeita ja vedessä toimivat laitteet laajentavat toiminnan kattavuutta.
Alue tukee myös puolustusteollisuuden tarpeita.
”Tulevaisuudessa alueella tehdään testausta olosuhteissa, jotta voidaan varmistaa laitteiden ja järjestelmien toimintakyky kriittisissä olosuhteissa. Lisäksi testaus laajenee raskaampiin ilma-aluksiin, pitkän kantomatkan drooneihin ja korkealla lentäviin järjestelmiin”, kertoo VTT:n erikoistutkija Jussi Kangasoja.