Traficom selvittää Teslan FSD (Supervised) kuljettajaa avustavan järjestelmän hyväksymistä Suomessa Alankomaiden myöntämän ehdollisen tyyppihyväksynnän pohjalta.
Traficom osallistuu EU-tason käsittelyyn, vuoropuheluun valmistajan ja muiden viranomaisten kanssa sekä arvioi järjestelmän turvallisuutta erityisesti Suomessa.
Teslan kuljettajaa avustava järjestelmä FSD (Supervised), on saanut Alankomaiden tyyppihyväksyntäviranomaiselta RDW:ltä kansallisen, ehdollisen tyyppihyväksynnän 10.4.2026.
Hyväksynnästä päättää EU
Hollannin hyväksyntä on käynnistänyt menettelyn, jonka avulla markkinoille voidaan tuoda uusia tekniikoita tai teknisiä ratkaisuja, vaikka ne poikkeavat vakiintuneista vaatimuksista. Menettelyssä on osoitettava, että uusi tekniikka tai ratkaisu tarjoaa vähintään vastaavan turvallisuuden ja ympäristönsuojelun tason kuin nykyiset vaatimukset.
Hyväksyntä voidaan myöntää EU-komission luvalla. Päätös tehdään komission alaisessa Technical Committee – Motor Vehicles (TCMV) -komiteassa, jossa asiasta äänestetään. Hakemus joko hyväksytään tai hylätään painotetulla määräenemmistöllä. Suomea komiteassa edustaa Traficom liikenne- ja viestintäministeriön koordinoimana. Äänestyksen arvioidaan tapahtuvan lokakuussa 2026.
Jäsenvaltiot voivat halutessaan tunnustaa kansallisen hyväksynnän jo ennen komitean äänestystä. Kesäkuun 2026 puoleenväliin mennessä tätä mahdollisuutta on hyödyntänyt muutama jäsenvaltio. Suomessa päätöksen tunnustamisesta voi tehdä Traficom.
Suomessa asiaa selvitetään
”Traficom on arvioinut Alankomaiden myöntämää kansallista hyväksyntää aktiivisesti ja käynyt siitä keskusteluja sekä valmistajan että Alankomaiden hyväksyntäviranomaisen kanssa. Selvitys on vielä kesken”, erityisasiantuntija Jukka Juhola sanoo Traficomin tiedotteessa.
Teslan järjestelmän keskeinen ero verrattuna markkinoilla jo oleviin kuljettajaa avustaviin järjestelmiin on se, että se ei aktiivisena ollessaan vaadi kuljettajan jatkuvaa fyysistä osallistumista ajamiseen.
Vastaavanlaisia järjestelmiä voidaan jo nyt tuoda markkinoille voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Nekin voivat tukea ajamista suorittamalla ohjausliikkeitä, mutta edellyttävät, että kuljettaja pitää kädet ratissa. Lisäksi moottoritieolosuhteisiin on jo mahdollista hyväksyä kuljettajaa avustava järjestelmä, jossa kädet saa irrottaa ohjauspyörästä.
Teslan järjestelmä on eroaa muista
Teslan järjestelmä poikkeaa voimassa olevasta lainsäädännöstä myös siten, että sen nopeudensäädössä voidaan käyttää tilannekohtaista nopeusasetusta. Tämä tarkoittaa, että ajoneuvon nopeus mukautuu muun liikenteen mukaan, jos järjestelmän havaitsema nopeusrajoitus on epävarma tai epätarkka.
Hyväksyntään sisältyy yksittäisiä poikkeuksia, jotka johtuvat siitä, että nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin sovellu järjestelmään, joka toimii yhtenä kokonaisuutena (ns. end-to-end -järjestelmä) erillisten rinnakkaisten järjestelmien tai toimintojen sijaan.
Kyseessä ei ole automaattinen ajojärjestelmä ja siten sellaisella järjestelmällä varustettu auto ei ole itsestään ajava, sillä kuljettajan on oltava valppaana ottamaan auto aina välittömästi ja oikea-aikaisesti hallintaan.
”Kuljettajan suorittama aktiivinen valvonta ja puuttuminen ovat järjestelmän ensisijainen riskienhallintakeino. Järjestelmä valvoo kuljettajan tarkkaavaisuutta ja varmistaa, että hän pystyy tarvittaessa ottamaan auton hallintaansa”, Juhola kertoo.
Suomessa 6 500 kyseisiä Tesloja
Nyt käsillä oleva järjestelmähyväksyntä koskee uusimman sukupolven laitteistolla varustettuja Teslan malleja, joita Suomessa on noin 6500. Tällaiset autot ovat noin kaksi vuotta vanhoja. Oman auton laitteistosukupolven voi tarkastaa sen informaationäytöltä ja lisätietoja tähän saa valmistajalta.
Tätä vanhempien autojen osalta valmistaja ei ole käynnistänyt vastaavaa menettelyä.
Järjestelmää markkinoidaan sen tarjoamalla turvallisuushyödyllä, jota Traficom ei kiistä. Sen nähdään sisältävän merkittävää potentiaalia vähentää inhimillisistä tekijöistä johtuvia onnettomuuksia ja myös sujuvoittavan liikennettä, koska kuljettajan roolia ajamisessa voidaan vähentää.
Järjestelmä muodostaa kuljettajalle yhtenäisen turvatoimintojen kokonaisuuden, joka oikein käytettynä mahdollistaa tasaisen ja rauhallisen ajokäytöksen. Kokemusten perusteella järjestelmällä varustetut ajoneuvot ovat selviytyneet myös haastavista sääolosuhteista, eikä järjestelmän toimiakseen tarvitse tunnistaa edes kaistamerkintöjä.
Järjestelmän on havaittu tekevän usein ihmiskuljettajaa turvallisempia ratkaisuja, ja sen reagointikyky useissa tilanteissa on ihmistä nopeampi. Yleisnäkemys järjestelmästä on positiivinen.
Kysymysmerkkejä silti löytyy
”Traficom haluaa varmistaa, että kuljettaja pystyy suomalaisissa tieolosuhteissa valvomaan ja puuttumaan järjestelmän toimintaan, sekä kantamaan kuljettajalle kuuluvan vastuun. Traficom on myöntänyt valmistajalle koelupia, joten järjestelmän koekäyttö Suomessa valmistajan omien kuljettajien toimesta on ollut mahdollista jo useamman vuoden”, Juhola sanoo
Järjestelmän perusidea on, että autoa voidaan ajaa ilman fyysistä kosketusta hallintalaitteisiin eri nopeuksilla ja lähes kaikissa sääolosuhteissa. Valmistaja korostaa, että ajoneuvo voi tehdä nopeasti odottamattomia liikkeitä ja virheittä. Järjestelmä on varhainen käyttöversio, jota tulee käyttää erityisen varovaisesti.
”Järjestelmää käytettäessä ohjauksen hallinnan takaisinottoon liittyy lisävaihe, jossa kädet on ensin vietävä ohjauspyörälle. Tämä voi olla haastavaa, koska ohjauspyörä voi samalla liikkua järjestelmän ohjaamana, ja kuljettajan tulee silti seurata liikennettä yhtä aikaa. Lisäksi osassa Teslan malleista ohjauspyörä on muodoltaan poikkeava, mikä voi vaikeuttaa siihen tarttumista ja siten lisätä tilanteen haastavuutta”, Juhola jatkaa.
Valmistajan mukaan järjestelmä ei toimi optimaalisesti mutkaisilla tieosuuksilla. Kamerapohjainen järjestelmä edellyttää, että sen näkymä ympäristöön on riittävä. Järjestelmä on ohjelmoitu suorittamaan ohituksia myös olosuhteissa, jotka edellyttävät erityistä huolellisuutta.
Valmistajan ja hyväksyntäviranomaisen kanssa on käyty keskusteluja järjestelmän oletetusta suorituskyvystä sekä siihen liittyvistä riskeistä erityisesti hitaamman liikenteen ohitustilanteissa. Tarkastelu on kohdistunut suomalaisille maanteille tyypillisiin olosuhteisiin, joissa nopeusrajoitukset vaihtelevat yleensä 60–100 km/h ja joissa esiintyy kaarteista sekä korkeuseroista johtuvia näkemäesteitä.
