Logistiikka- ja kuljetusyhtiölle hyvin tärkeä asiakastoimiala metsäteollisuus on ollut perinteisesti etysyklinen ala, mutta enää näin ei ole. Metsäteollisuus ry:n tilastopäällikkö Ville Huhtala-Hedman kertoo järjestön verkkosivun blogissaan 25.8. syitä muutokseen.
Huhtala-Hedmanin mukaan metsäteollisuus ei nyt ole ollut Suomen talouden piristymisen etujoukoissa. Syyt löytyvät sekä heikosta suhdanteesta ja syvemmistä muutoksista maailmanmarkkinoilla.
Mekaanisen metsäteollisuuden suhdannetilanne on ollut vaikea pitkään koronan tuomaa hetken piristystä ja vuoden 2018 suhdannehuippua lukuun ottamatta. Heikot suhdannenäkymät näyttävät Huhtala-Hedmanin mukaan vain jatkuvan.
”Päävientimarkkinoilla kysyntä on vaisua, kotimainen rakentaminen on alamaissa ja raaka-ainekustannukset ennätyskorkealla. Lisäksi puurakentamisessa Suomessa pitäisi päästä sanoista tekoihin, jotta ala piristyisi”, hän sanoo blogissaan.
Kemiallisessa markkina muuttunut
Kemiallisessa metsäteollisuudessa suhdannetilanne on kirjoittajan mukaan normaalia synkempi, vaikka tuotantomäärissä on hienoista kasvua. Sen suhdannetilanne on pysynyt heikkona vuoden 2018 suhdannehuipun jälkeen, pois lukien korona-ajan piristyminen.
Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailuetu on Huhtala-Hedmanin mukaan nojannut pohjoisen havupuun pitkäkuituiseen selluun ja sen lujuusominaisuuksiin lopputuotteissa.
Sellun globaali kysyntä on kasvanut, mutta siihen on vastattu lyhytkuitusellun kapasiteettia kasvattamalla. Viimeisen vuosikymmenen aikana lyhytkuitusellun tuotantokapasiteetti on kasvanut yli viidenneksellä, ja pitkäkuituisen havusellun tippunut yli kymmenyksen.
Lyhytkuitusellun tuotantokapasiteetti on jo globaalisti lähes kolme kertaa suurempi kuin pitkäkuituisen, kun se vuosikymmen sitten oli vain kaksi kertaa suurempi. Sellun tuotantokapasiteetti on kasvanut Etelä-Amerikassa ja Kiinassa.
Kiina jyllää markkinoilla
Kiinan tuotantokapasiteetin voimakas kasvu näkyy markkinoilla yhä selvemmin. Sen kapasiteetti on kasvanut paperissa ja kartongissa viimeisen vuosikymmenen aikana yli 50 prosenttia, mutta Euroopassa pysynyt ennallaan. Paperin laskevaan kysyntään on Euroopassa vastattu siirtymällä kartongin tuottamiseen.
Euroopan kauppatase suhteessa Kiinaan oli metsäteollisuustuotteissa positiivinen vuosina 2016–2021, mutta sen jälkeen se on kääntynyt negatiiviseksi. Kiina ei ole enää Huhtala-Hedmanin mukaan yhtä riippuvainen pitkäkuituisesta havusellustamme ja pystyy kilpailemaan meidän tärkeimmillä lopputuotemarkkinoillamme entistä laadukkaammilla ja edelleen edullisilla tuotteilla.
Suhdanteen kääntyminen auttaa, mutta se ei yksin riitä palauttamaan metsäteollisuuden kilpailukykyä. Jos Suomessa halutaan pitää kiinni kotimaista arvonlisää tuottavasta vientiteollisuudesta, on mietittävä omiin vahvuuksiin nojaava teollisuuspolitiikkaa, joka vahvistaa puuraaka-aineen saatavuutta, investointien edellytyksiä, kustannuskilpailukykyä ja uusien innovaatioiden syntyä, sanoo Hutla-Hedman.
