Etelän ratareitit ovat Itä-Suomelle yhä paras vaihtoehto

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja kansainvälisten kumppanien New North -hankkeen logistiikkaselvityksen mukaan eteläiset reitit, kuten HaminaKotka–Rotterdam, tarjoavat tällä hetkellä vakaimman vaihtoehdon maakunnan viennin päämarkkinoille Keski-Eurooppaan.

Selvityksessä analysoitiin eri vaihtoehtoisia logistiikkareittejä Joensuusta kansainvälisille markkinoille. Tarkastelussa olivat niin reitit Norjan ja Ruotsin satamien kautta kuin nykyiset Etelä-Suomen kautta kulkevat reitit.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tiedotti selvityksestä 11.6. 

Vaihtoehtojakin tarvitaan

Maakuntaliiton liikenneasiantuntijan Jyrki Suorsan mukaan on tärkeää kehittää vaihtoehtoisia reittejä nykyisten rinnalle, mutta ratainvestoinnit ovat välttämättömiä pohjoisen reitin käytön mahdollistamiseksi.

Pohjois-Karjalan raideyhteydet pohjoiseen parantuisivat selkeästi Joensuu–Kontiomäki-rataosuuden uudistamisella. Sen sähköistys ja kapasiteetin noston kustannusarvio on noin 250 miljoonaa euroa.

Merikuljetukset ovat hallitsevassa roolissa Suomessa, niiden varassa on 95 prosenttia ulkomaankaupasta. Rautatiekuljetukset ovat taas kilpailukykyisiä massatavaralle, ja maantiekuljetukset ovat välttämättömiä logistiikkaketjujen osana.

”Monipuoliset kuljetusreitit Itä- ja Pohjois-Suomesta ovat kriittisiä viennin kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle”, Suorsa toteaa.

Eri raideleveydet pullonkaulana

Logistiikkaselvityksen mukaan pohjoinen rautatieyhteys Joensuusta Norjan Narvikin satamaan olisi kustannuksiltaan, kuljetusajaltaan ja ympäristövaikutuksiltaan varteenotettava vaihtoehto. Reitin etuina ovat edullisuus ja vähäiset päästöt.

Käyttöä rajoittavat kuitenkin merkittävästi Kiiruna–Narvik-välin ratakapasiteetti, jossa tilaa ei juuri ole. Myös sotilaallisten kuljetusten vaikutus on huomioitava, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu.

Lisäksi raideleveyden ero Suomen ja Ruotsin välillä aiheuttaa ongelmia, jotka rajoittavat kapasiteettia ja operatiivista joustavuutta etenkin Narvikin ja Pohjois-Ruotsin reiteillä. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon tavaraliikennettä rajakohdasta voidaan käsitellä.

Selvityksessä tarkasteltiin konttikuljetuksia, mikä tuo oman haasteensa, sillä tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin välillä ei käytännössä ole toimivaa rautateitse tapahtuvaa konttiliikennettä.

Interreg Aurora -ohjelmasta rahoitetussa New North -hankkeessa keskitytään pohjoisten alueiden liikenteeseen, logistiikkaan ja toimitusvarmuuteen. Hankkeen pääpartneri on Lapin liitto. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Kainuun liitto ovat mukana rataverkon tavaraliikenteeseen keskittyvässä työpaketissa.