Kouvolan kuivasataman toiminta käynnistyy maanantaina
Alueen ensimmäinen asiakas on metsäyhtiö UPM, jonka ensimmäinen raakapuutoimitus saapuu satamaan 15.5.2023 aamulla.
12.05.2023
Teksti Ilmari Tuomivaara
Suomen ensimmäinen kuivasatama, Kouvola RRT, on valmis ja sen toiminta käynnistyy maanantaina 15.5.2023.
"Kouvolan kuivasatama mahdollistaa meille puun ja hakkeen välivarastoinnin. Kuivasataman sijainti on meille ihanteellinen. Se on käyttämämme kuljetusreitin varrella, joten kuljetuskilometrejä ei tule lisää ja säästämme ajon kaupungin läpi", sanoo tiedotteessa UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen sanoo.
Kuivasatama herättänyt kiinnostusta
Railgate Finland käy parhaillaan neuvotteluja alueen palvelutarjonnasta muun muassa logistiikka- ja kiertotaloustoimialan yritysten kanssa. Kuivasataman toiminta on herättänyt kiinnostusta yrityskentässä. Erityisesti mahdollisuus kuljetusten keskittämiseen ja välivarastointiin houkuttelee. Tulevaisuudessa Kouvolan kuivasatama voi toimia merkittävänä linkkinä suomalaisen vientiteollisuuden ja Euroopan välillä ja tarjota reittivaihtoehdon, joka on paitsi nopea myös vähäpäästöinen.
"Kouvolan kuivasatama on TEN-T ydinverkon terminaali, joka on luontevaa yhdistää jollain aikataululla jo kehitteillä olevan Rail Balticaan, mutta tällä hetkellä kotimaisen rautatierahtiliikenteen kehittäminen on ykköstavoitteemme. Merisatamien tavoin kaikille avoin kuivasatama mahdollistaa rautatieliikenteen hyödyntämisen niillekin toimijoille, joilla ei ole omaa raideyhteyttä", Railgate Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Niemi sanoo.
Kuivasataman rakentaminen alitti alkuperäisen budjetin
Kouvola RRT -rakennushanke valmistui paitsi alkuperäisessä aikataulussa, myös alle budjetin. Alkuperäisen 40 miljoonan euron budjetin sijaan toteutunut budjetti oli noin 34 miljoonaa euroa. Tästä Kouvolan kaupungin osuus on noin 23,6 miljoonaa euroa, EU-rahoituksen osuus noin 6,8 miljoonaa euroa ja valtion osuus noin 3,5 miljoonaa euroa.
Rakennuskustannuksista rutistettiin noin neljän miljoonan alitus budjettiin kaupungin vastuulla olevien töiden osalta. Kestävillä ratkaisuilla saavutettiin merkittäviä säästöjä päästöihin ja kustannuksiin. Rakenteissa hyödynnettiin alueen ylijäämämassoja ja kierrätettyä betoni- ja asfalttimursketta. Lisäksi säästöjä saavutettiin myös minimoimalla rakentamisen aikaiset kuljetusmatkat.
"Tämä hieno tulos on yhteistyön ansiota, ja merkittävässä roolissa olivat tekijöiden lisäksi hankkeen rakennuttajakonsultti sekä kaupungin teknisen toimialan ammattilaisten kestävän rakentamisen osaaminen. Vihreän rakentamisen onnistuneet ratkaisut toivat konkreettista säästöä", RRT-hankkeen projektipäällikkö Tero Valtonen kiittelee.
