Suomen tieverkko rapautuu – kilpailukyky uhattuna

Väyläverkon korjausvelka on järjestöjen mukaan noin 4,2 miljardia euroa (maantiet noin 2,6 ja rautatiet noin 1,6 mrd. euroa), ja seuraavan 12 vuoden aikana se voi kasvaa 6 miljardiin euroon. Tilanteen korjaaminen edellyttää valtion perusväylänpidon rahoituksen pysyvää nostamista 1,8 miljardiin euroon jo vuodesta 2027 alkaen. Päällystekorjausvelan kasvun pysäyttäminen edellyttäisi noin 4 000 kilometrin vuosittaista päällystystä.

Vetoomuksessa ovat mukana INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry (SHLL), Suomen Tieyhdistys ry ja Destia Oy.

Järjestöt jättivät selvityksen asiasta eduskunnalle 13.2.

Kuljetustonneista 90 prosenttia 

Järjestöjen mukaan raskaalla liikenteellä eli kuorma-autoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä ajettavalla tavaraliikenteellä on kriittinen rooli Suomen kotimarkkinoille, ulkomaankaupalle ja yhteiskunnan toimintavarmuudelle. Teollisuus, kauppa, rakentaminen ja alkutuotanto ovat hyvin riippuvaisia raskaasta liikenteestä. 

Suomen sisällä maitse kuljetetuista tonneista jopa 90 prosenttia kuljetetaan raskailla ajoneuvoilla. Tulevaisuuden suuria kysymyksiä ovat tieverkon kunto, energiamurros ja työvoiman saatavuus. Eduskunta voi vaikuttaa näihin kaikkiin.

”Meillä on yhteinen tavoite: parantaa Suomen väyläverkon kuntoa. Korjausvelka jatkaa kasvamista, ja keinoja sen pysäyttämiseksi haetaan yhdessä. Samaan aikaan EU:sta tulee vaatimuksia, joiden vaikutukset Suomessa ovat monesti haitallisia johtuen maantieteellisestä sijainnistamme sekä pitkistä etäisyyksistä. Raskas liikenne ja sen toimivuus on yhteiskuntamme elinehto. Ilman raskasta liikennettä yhteiskuntamme pysähtyisi. Meidän lainsäätäjien tehtävä on luoda reilut edellytykset elinkeinoelämälle ja logistiikalle”, sanoo tiedotteessa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska.

Uhkaa kuljetusten sujuvuutta

Liikenneinfran hyvä kunto on järjestöjen mukaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja yhteiskunnan toimivuuden perusta. Suomen tieverkon rapautuminen uhkaa kuljetusten sujuvuutta, toimitusketjujen toimintavarmuutta ja kansantaloutta. Valtaosa tieverkostamme on rakennettu 1960–70-luvuilla silloisen kaluston tarpeisiin, eikä se enää vastaa raskaan liikenteen nykyisiä mittoja ja massoja.

”Heikkokuntoiset tiet voivat aiheuttaa raskaalle liikenteelle yli miljardin euron lisäkustannukset vuosina 2026–2035, ja heikkokuntoisen tieverkon pituus voi jopa kaksinkertaistua, jos tieverkon kunnossapitoon ei löydy valtiolta riittävää rahoitusta”, toteaa Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja Petri Laitinen.

”Kunnossapidon lisäksi tarvitaan kehittämisinvestointeja. Näin tieverkko vastaa paremmin elinkeinoelämän ja investointien muuttuviin tarpeisiin, alentaa logistisia kustannuksia ja parantaa turvallisuutta”, muistuttaa Laitinen.

Puhtaampi tulevaisuus vaatii toimia

Raskaan liikenteen sähköistyminen ja käyttövoimamuutos ovat keskeisiä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa sekä Suomen logistisen kilpailukyvyn ja energiaomavaraisuuden vahvistamisessa. Suomessa toimivat yritykset tarvitsevat pitkäjänteistä ja ennustettavaa energia- ja liikennepolitiikkaa voidakseen investoida vähäpäästöisiin ratkaisuihin ilman kilpailukyvyn heikkenemistä. 

Johdonmukaiset päästö- ja veroratkaisut sekä vakaat toimet, kuten jakeluvelvoitteen asteittainen nosto, luovat luottamusta ja kannustavat siirtymään puhtaampiin käyttövoimiin. Siirtymävaiheessa kalusto- ja infratukien jatkaminen on välttämätöntä, sillä korkeat kustannukset ja puutteellinen verkosto hidastavat erityisesti pienten kuljetusyritysten uudistumista.

”Tukia on jatkettava, kunnes vaihtoehtoiset käyttövoimat saavuttavat hintapariteetin fossiilisen dieselin kanssa – sähkön osalta tämän arvioidaan tapahtuvan vuoteen 2030 mennessä kaikissa kalustoluokissa”, toteaa Laitinen