Fingridin Asta Sihvonen-Pukka puolustaa datakeskusinvestointeja

Fiungridin toimitusjohtajan Asta Sihvonen-Punkan mielestä pidemmällä aikavälillä puhtaan sähkön tuotanto Suomessa voidaan vielä moninkertaistaa. 

Hänen mielestään sähköä runsaasti kuluttavat investoinnit kuten datakeskukset tai muut, antavat tuotantohankkeille signaalin edetä ja sähköjärjestelmä kasvaa sen mukana.

Sihvonen-Punkka kertoo näkemyksistään Fingridin verkkosivun artikkelissaan 27.4.

Valmisteltu paljon uusia hankkeita

”Tosiasiassa Suomen uusiutuvan energian potentiaali on valtava. Suomessa on useiden tuhansien megawattien edestä pitkälle valmisteltuja uusiutuvan energian hankkeita, jotka odottavat, että puhtaalle sähkölle löytyy tarvitsijoita”, hän sanoo. 

Datakeskuksista hän sanoo, että uusina isoina sähkön kulutuskohteina se voisi tarkoittaa kulutusta vastaavan uuden sähköntuotannon ostosopimusta ja osallistumista säävarman sähköntuotannon lisäämiseen. Näin datakeskukset ja yhteiskunta voivat hyötyä puhtaasta sähkövarannosta.

Vaihtoehtona Ruotsi tai muut Pohjoismaat 

Punkka-Sihvonen muistuttaa, että datakeskusinvestointien siirtyminen läntisiin naapureihin vaikuttaisi sähkön riittävyyteen ja hintaan. 

”Olemme yhtä sähkömarkkinaa, ja kysynnän kasvu naapurimaassa vaikuttaa sähköjärjestelmään yli valtiorajojen. Sen sijaan positiiviset vaikutukset jäävät meillä saamatta”, hän kirjoittaa. 

Datakeskusten rakentaminen ja myöhemmin operointi työllistää ja tuottaa verotuloja. Esimerkiksi Datakeskusten kansallisessa tiekartassa verotuloja arvioidaan ylittävän 100 miljoonaa euroa jo vuonna 2025.

Sähköjärjestelmän näkökulmasta datakeskukset ovat hänen mukaansa investointeina tervetulleita. Fingrid kehittää sähkön kantaverkkoa ja pyrkii ohjaamaan erityisesti uusia kulutuskohteita niihin osiin kantaverkkoa, jossa on tilaa. 

”Käymme tiivistä vuoropuhelua verkkoliityntää haluavien tahojen kanssa. Keskeistä on keskustella myös joustokyvyn merkityksestä, missä asiassa datakeskusten oma varavoima voi tarjota myös tukea koko sähköjärjestelmälle”, hän kirjoittaa.

Fingridin 5,2 miljardin investointiohjelma mahdollistaa, että Suomen sähköjärjestelmään voi liittyä jopa 50 000 MW uutta sähköntuotantoa, kulutusta ja varastointia 2030-luvun puoliväliin mennessä.