Lahden seudulla ratkotaan verkkokaupan logistiikkahaasteita

Lahden seudulla on verkkokaupan logis­tiik­ka­haas­teisiin paneuduttu erityisesti menneen vuoden aikana, kun alueen keskeiset toimijat pureutuivat Viimeinen kilometri Lahti (ViKi Lahti) -hankkeen työpajoissa kehittämään ratkaisuja alueen hiili­neut­raa­lius­ta­voitteen tukemiseksi. 

ViKi Lahti toteu­tettiin LAB-ammat­ti­kor­keakoulun ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n yhteistyönä, ja se tukee erinomaisesti alueen GEM-verkoston toimintaa ja tavoitteita. Asian­tuntijana hankkeessa oli tunnettu verkkokaupan asian­tuntija Arhi Kivilahti Ada Insightsilta.

– Lahti GEM eli Lahden seudun sähköisen liikenteen klusteri on yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä kaupunkien yhteistyöalusta. Kaiken tekemisen keskiössä meillä on liikenteen vihreän sähköistymisen tekno­lo­gioiden ja ratkaisujen kehittäminen ja kaupal­lis­taminen. ViKi Lahti -hankkeessa on tavoitteena ollut myös vauhdittaa yritysten pääsyä kiinni uusiin innovaa­tioihin, kertoo Pekka Komu LADECilta. 

Nouto­lo­kerikot suomalainen erityispiirre

Työpajoja vetänyt Arhi Kivilahti kertoo, että verkkokaupan yleis­tyminen sinällään saattaa hyvinkin tukea päästövähennys­ta­voitteita. 

Jos vertaa esimerkiksi kuuden hyper­marketin raken­tamisen ja ylläpidon ympäristövaikutuksia verkkokaupan keskus­va­rastoon, josta voidaan toimittaa vastaava määrä tavaraa, erot ovat huomattavia verkkokaupan hyväksi.

– Verkkokaupan varastossa voi laittaa yhden ison tilan kylmäksi, mitä hyper­mar­ketissa ei voi tehdä. Siellä availlaan pakas­tealtaiden kansia, ja joudutaan valaisemaan ja lämmittämään tiloja ihan eri tavalla kuin varastossa, Kivilahti havain­nollistaa.

Merkittävän ympäristökuorman verkko­kaup­paos­tamiseen aiheuttaakin logistiikka ja erityisesti siis viimeinen kilometri. Verkko­kaup­patilaus voi saapuu asiakkaalle joko varastosta tai myymälästä kotiin asti tai asiakkaan valitsemaan nouto­pis­teeseen. 

– Meillä Suomessa tilaus saapuu yhä useammin nouto­laa­tikkoon, josta sen voi hakea ilman sosiaalisia kohtaamisia, ja tästä me suomalaiset tunnumme pitävän. Missään muualla maailmassa nouto­laatikot eivät ole lyöneet läpi yhtä isosti, naurahtaa Arhi Kivilahti.

Tämä erityispiirre otettiin huomioon, kun hankkeessa lähdettiin kehittämään toimin­tamallia viimeisen kilometrin kotimaiseen ratkaisuun.

Viimeisestä kilometristä huolehtivat nykyisin myös robotit, mutta lahte­laisessa katukuvassa ne eivät ole juurikaan yleistyneet. Päijät-Hämeen kohdalla on myös hyvä muistaa, ettei viimeinen kilometri tarkoita ainoastaan kaupun­kiseudun verkko­kaup­paostoksia. Esimerkiksi mökille verkon kautta ostettu palju on samojen teemojen äärellä. 

– Verkko-ostaminen on lisääntynyt myös raken­tamisen puolella, mikä näkyy erityisesti kesämökkiläisten kulut­ta­misessa. Tämä nousi selkeästi esiin hankkeemme työpajoissa, joissa oli koolla merkittäviä alan toimijoita. Itselleni oli jopa pieni yllätys, miten paljon Päijät-Hämeen alueen viimeisestä kilometristä on juuri tätä puolta, Kivilahti toteaa.  

Voimia yhdistämällä pienemmät päästöt

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n asian­tuntija Pekka Komu kertoo, että nimenomaan liikenteen ja logistiikan päästöt jarruttavat tällä hetkellä Lahden hiili­neut­raa­lius­ta­voitetta vuodelle 2025. 

– Liiken­teeseen ja logis­tiikkaan ei olla vielä pystytty tekemään riittäviä muutoksia. Tässäkin valossa juuri viimeisen kilometrin ratkaisut ovat todella merkittäviä. Jos saataisiin yhä useampi asia kulkemaan samalla kulje­tuksella ja kiinnitettyä huomiota myös palau­tus­lo­gis­tiikkaan, niin tavoite saattaisi olla vielä haarukassa, Komu arvioi. 

– Iso pullonkaula viimeiseen kilometriin liittyen on se, että jokainen toimija kuljettaa tahollaan. Ja jokaisella on tietysti samat haasteet. Voimia yhdistämällä virratkin alkaisivat olla isompia. Tähän on ollut kova kiinnostus alueellamme ja se lupaa tietenkin hyvää, toteaa ViKi Lahti -hankkeen asian­tuntija Niina Sallinen LAB-ammat­ti­kor­kea­koulusta. 

Ääripään ratkaisu olisi linjaus, jonka mukaan viimeistä kilometriä saisi kuljettaa vain sähköllä. Näin toimitaan jo joillakin Euroopan alueilla. Maailmalla on myös tehty ratkaisuja, joissa kaupunki ilmoittaa, että on vain yksi tapa tulla logis­tisesti alueelle. Kuljetukset saavat tulla vain tiettyyn paikkaan, josta jatkaa yksi keskitetty toimittaja.

– Lähtökohtaisesti uskomme, että porkkana toimii aina keppiä paremmin. Lataushubeja viimeisen kilometrin logis­tiikkaan tarvitaan varmasti alueellemme lisää ja yhteistyön voima on se, johon selvästi alueella uskotaan ja sitä halutaan kehittää, Komu toteaa.

Kehity­seh­dotuksia viimeisen kilometrin proble­ma­tiikkaan

Verkko­kaup­pa­rat­kaisuja globaalisti ja valta­kun­nal­lisesti tutkineen Arhi Kivilahden mukaan tietyillä toimialoilla on jo paremmin yhteistyöavauksia kuin toisilla. Hän pitää nyt Lahdessa tehtyä työtä selkeänä pioneerityönä ja erittäin hyvänä esimerkkinä myös muille suoma­lais­kau­pungeille. 

– Suomalainen saattaa tarvita hieman uudenlaista ajattelua siitä, että kilpai­lijakin voi kuljettaa. Esimerkiksi Ruotsissa on jo enemmän yhteistyötä Call and delivery -hengessä. Valkoinen anonyymi rekka voi kuljettaa mitä vain ja ehkä voisikin riittää, että asiakas­koh­taa­misessa työntekijällä on oikean brändin lippis päässä. 

Hankkeen työpajoissa viimeisen kilometrin haasteisiin ideoitiin runsaasti kehity­seh­dotuksia, joita lähdetään jatkotyöstämään Lahti GEM -verkoston kautta. 

Yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi nähtiin City Hub -latauskentän raken­taminen Lahden keskustaan. Latauskenttä tukisi kevyempien sähköisten ajoneuvojen liikennettä, joihin lasketaan myös jäteautot, taksit, kevyet kuorma-autot ja sähköpyörät. 

Myös liiku­teltavat mikro­la­taushubit nousivat vaihtoehdoksi, joiden avulla helpo­tet­taisiin tilapäisten lataus­tarpeiden kysyntää ja näin voitaisiin myös testata pysyvän lataus­pisteen tarpeel­lisuutta. 

Hankkeessa selvi­tettiin myös kuljetuksia yhdistelevän konso­li­doin­ti­keskuksen liikeideaa, joka vastaisi kotiin toimitusten kasvavaan trendiin. Konso­li­doin­ti­keskuksen kautta koordinoidut kuljetukset mahdol­lis­taisivat suuremmat volyymit, mikä tarkoittaisi vähemmän kuljetuksia ja päästöjä kaupun­kia­lueella sekä monimuo­toisemmat jakelutavat. Näiden myötä myös asiakas­kokemus ja -palvelu kehittyisivät tilaajan hyödyksi.

---

Viimeinen kilometri Lahti (ViKi Lahti) -hankkeen toimenpiteet toteutetaan Päijät-Hämeen liiton myöntämällä REACT-EU:n EAKR 2014-2020 -rahoi­tuksella.

---

Ajankohtaista Lahden seudun sähköisen liikenteen piirissä

• LUT-yliopisto ja lataus­laitteita valmistava Kempower perustavat yhteisen tutki­mus­laitoksen
• Nopeasti kasvava Kempower laajentaa Lahdessa, omaa henkilöstöä jo 700, työllistää myös välillisesti alihank­kijoita
• Robot­ti­bus­si­kokeilu käynnistyi Lahdessa
• UDT:n Urban track -kiskoil­ma­radasta aiesopimus
• LUT-yliopistossa liikenteen sähköistyksen professuuri ja tutki­musryhmä sekä maiste­riohjelma

Verkostoidu: Lahti GEM LinkedIn  |  Tutustu sähköisen liikenteen klusteriin: Lahti GEM -sivusto

Ota yhteyttä: pekka.komu@ladec.fi