Näin mineraalitalouden miljardipotti saadaan Suomeen

Puolustusteollisuus ja sähköistyminen kasvattavat akkujen ja elektroniikan mineraalien ja metallien kysyntää rajusti.

Mineraalien riittävyydessä on haasteita, koska tuotanto on keskittynyt voimakkaasti vain muutamaan maahan. Geopoliittisten jännitteiden lisäksi teknologiset murrokset, ilmastoriskit ja toimitusketjujen haasteet heikentävät saatavuutta.

Näin arvioivat VTT, Aalto-yliopisto ja GTK. Ne ehdottavat toimenpiteistä Suomen kilpailukyvyn ja Euroopan huoltovarmuuden kehittämiseksi. 

”Jos haluamme olla Euroopan suunnannäyttäjä, tarvitsemme yhteistyötä, pitkäjänteisiä toimenpiteitä ja rohkeita päätöksiä. Pelkät lyhyet hankkeet eivät riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista panostusta yhteistyön vahvistamiseen, osaamiseen sekä tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan”, tutkimuslaitokset huomauttavat tiedotteessa.

Suomi on jo nyt iso peluri

Suomi tunnetaan tekijöiden mukaan Euroopan mineraalisektorin suurena pelurina. Yli puolet globaalista kuparista tuotetaan suomalaisella teknologialla ja noin 10 prosenttia maailman koboltista jalostetaan Suomessa. 

Suomella on hyvät edellytykset poimia osansa mineraalien kasvavasta kysynnästä. Boston Consulting Groupin mukaan pelkästään kestävän akkuarvoketjun ja vihreän teräksen globaali kasvupotentiaali on arviolta 27–29 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.

VTT:n, Aalto-yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat ehdottavat Suomelle neljää toimenpidettä: pitkäjänteistä tutkimusta, monitieteellistä tutkijakoulutusta, uutta liiketoimintaa ja kaivostoiminnan lisäämistä.

Suomen lisättävä kaivostoimintaa

”Suomalaisella mineraalisektorilla on jo vahvoja teknologiayrityksiä. Tämä luo hyvän pohjan sille, että ehdotetut toimenpiteet vauhdittavat olemassa olevien yritysten uudistumista ja synnyttävät uusia tuotteita, startup-yrityksiä ja työpaikkoja”, VTT:n toimitusjohtaja Kalle Härkki painottaa.

”Resurssivaltaisen raaka-ainesektorin arvonluonti tulee pohjautumaan entistä vahvemmin uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin, digitalisaatioon ja teknologioiden yhdistämiseen. Koulutuksen on vastattava näihin haasteisiin vahvistamalla perustieteellistä osaamispohjaa”, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä sanoo.

Kriittisten mineraalien kysyntä kasvaa nopeammin kuin mihin kierrätyksellä pystytään vastaamaan, sillä kierrättämisen positiiviset vaikutukset alkavat näkyä vasta vuoden 2040 jälkeen. Siksi mineraalien alkutuotantoa, eli kaivostoimintaa on lisättävä. 

Kasvun ja investointien tueksi tarvitaan dataa mineraaliesiintymistä ja niiden sijainnista. Näiden geotietoaineistojen tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan yksi geodataan investoitu euro on muodostanut 2,4 euron kokonaistuoton.