Turun yliopistolle fotobioreaktori
Levätutkimuksen fotobioreaktori rakennetaan Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan.
11.11.2022
Teksti Esko Lukkari
Turun yliopiston bioteknologian laitoksen kasvibiologian yksikkö on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen levätuotantolaitoksen rakentamiseen. Se on osa EU:n 8,5 miljoonalla eurolla tukemaa REALM-konsortion tutkimushanketta.
Yliopiston fotosynteettisten mikrobien tutkimusryhmän tavoitteena on kasvattaa mikrolevää kasvihuoneiden jätevesiä hyödyntämällä. Menetelmällä voidaan puhdistaa vettä ja ottaa talteen ravinteita sekä vähentää mikrolevän tuotantokustannuksia.
Turun yliopisto tiedotti asiasta 8.11.
Euroopan komissio on myöntänyt yli 8,5 miljoonan euron rahoituksen REALM-konsortiolle (Reusing Effluents from Agriculture to unLock the potential of Microalgae). Turun yliopisto on yksi konsortion kumppaneista. Horizon-ohjelmaan kuuluva konsortio muodostuu 6 yliopistosta ja 10 yrityskumppanista, ja sen tavoitteena on hyödyntää levien potentiaalia maataloudessa ja tukea sinistä biotaloutta Euroopassa.
Pohjoismainen yhteishanke
Maa- ja vesitekniikan tuki ry lahjoitti hiljattain fotosynteettisten mikrobien tutkimusryhmälle 500 000 euroa. Lisäksi Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia (TIA) on rahoittanut Turun yliopistossa tehtävää mikrolevätutkimusta. Rahoitukset antavat mahdollisuuden laajentaa leväprojektia arvokkaiden kemikaalien valmistamiseen sekä elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoon.
Tutkimus on saanut alkunsa pohjoismaisen tutkimuksen huippuyksiköstä NordAquasta (Nordic Centre of Excellence), joka kuuluu NordForskin rahoittamaan pohjoismaiseen biotalouden ohjelmaan (Nordic Bioecononomy Programme).
Turun yliopisto rakennuttaa kuutiometrin kokoisen fotobioreaktorin yhteen Ruissalossa sijaitsevan kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneista. Reaktorissa viljellään pohjoismaisia leviä sinisiä biojalostamoja varten.
Fotosynteettiset levät ja syanobakteerit tuottavat kolmannen sukupolven kestävää biomassaa biotalouden sektorille. Nämä mikrobit käyttävät auringosta saatavaa energiaa hajottaakseen vettä ja muuntaakseen ilmakehän hiilidioksidia biomassaksi. Ne tarvitsevat myös epäorgaanisia ravinteita, typpeä ja fosforia, kasvaakseen.
Levämassa sopii moneen kohteeseen
Leväbiomassaa voidaan tuottaa ja käyttää kestävästi korkealaatuisena ravintona, rehuna tai erilaisten kemikaalien ja polttoaineiden lähteenä. Suuresta potentiaalistaan huolimatta alalla on haasteita kaupallistaa leväbiomassan sovelluksia, sillä erityisesti tuotantokulut ovat merkittävä pullonkaula mikroleväpohjaisten tuotteiden kaupallisessa hyödyntämisessä. Levien viljely on erityisen haastavaa pohjoismaisessa ilmastossa, jossa on vähän aurinkoisia päiviä ja kylmät talvet.
Projektin päätavoitteena on kehittää kestävä ja hyvin kontrolloitava mikrolevän tuotantojärjestelmä, joka sopii Suomen olosuhteisiin. Turun yliopiston tutkimusryhmä aikoo integroida levän viljelyn olemassa olevaan kasvihuoneinfrastruktuuriin.
”Hyödynnämme pohjoismaisesta luonnosta, Itämerestä sekä suomalaisista järvistä, saatavaa runsasta ja monimuotoista mikrolevää. Näin saamme edistettyä Suomen sinisiin biojalostamoihin sovellettavaa tutkimusta, kertoo tutkimusryhmän johtaja”, sanoo tiedotteessa molekulaarisen kasvibiologian professori Yagut Allahverdiyeva.
Projektissa hyödynnetään maatalouden jätevesiä levän kasvatuksessa. Viljelmien automatisoitu, reaaliaikainen seuranta ja ennakoivien tekoälymallien käyttäminen mahdollistavat tehokkaamman ja kustannustehokkaamman mikrolevätuotannon. Kasvihuoneiden ravinnerikkaan valumaveden uusiokäytön viljelyalustana odotetaan puolittavan mikrolevän tuotantokustannukset. Saatua levämassaa käytetään maataloudessa kasvien biostimulantteina ja biotorjunta-aineina.