Päämainos
Teknologia 01.03. 06:41

"Yritysten on haettava meille tärkeisiin t&k&i-hankkeisiin vielä enemmän eurooppalaisia kumppaneita, jotta saamme lisää osaamista, verkostoja ja rahaa oman agendamme kehityshankkeisiin”, sanoo VTT:n pääjohtaja Antti Vasara.

VTT:n pääjohtaja: Tutkimusrahoituksen taso huolettaa

Pääjohtaja Antti Vasara kiittää maan hallitusta VTT:n viime vuonna saamasta reilun 84 miljoonan euron valtionrahoituksesta, joka oli himpun edellisvuotta suurempi. Hän on silti huolissaan Suomen tutkimusrahoituksesta pidemmällä aikavälillä.

01.03.2021
Teksti Esko Lukkari kuvat VTT

Hallitus lupasi viime keväänä EU:n koronaelvytysrahoista tutkimukseen ja tuotekehitykseen 500 miljoonaa euroa, mitä VTT:n pääjohtaja Antti Vasara pitää hyvänä. Varsinaisen budjettirahoituksen taso ei häntä kuitenkaan tyydytä.

”Suhteessa Ruotsiin olemme jääneet selvästi jälkeen. Erityisen huolissani olen Business Finlandin rahoituksesta, koska se tippuu edelleen tänä vuonna. Sen saama rahoitus on elinkeinoelämän kannalta erityisen tärkeää, ja se on tärkeää myös VTT:lle”, hän sanoo.

Vasaran mukaan Suomeen on saatava jatkossa uusia työllistäviä yrityksiä.

”On huomattava, että 2030-luvun työllistäviä yrityksiä syntyy nyt käytettävillä rahoilla”, hän sanoo.

Saksa kasvattaa hänen mukaansa julkista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintarahoitusta kolme prosenttia jokaisena vuotena seuraavan 10 vuoden ajan.

Suomessa viime vuonna tki:n osuus bkt:sta oli 2,9 prosenttia ja siitä julkista tukea oli 0,83 prosenttia.

”Ruotsissa on myös vahva tahtotila ja ymmärrys asian tärkeydestä”, hän sanoo.

Vasaralla on toisaalta viesti myös yrityksille.

”Niillä on kirittävää EU:n Horisontti-rahoituksessa, vaikka olemmekin siinä nettosaaja. Yritysten on haettava meille tärkeisiin t&k&i-hankkeisiin vielä enemmän eurooppalaisia kumppaneita, jotta saamme lisää osaamista, verkostoja ja rahaa oman agendamme kehityshankkeisiin.”

Vasaran VTT on hoikempi organisaatio kuin hänen edeltäjänsä Erkki Leppävuoren aikaan, jolloin vuonna 2013 tutkimuskeskus teki 278 miljoonan euron liikevaihdon 2 644 työntekijällään. Vuonna 2019 liikevaihto oli 245 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2 103.

VTT:n rahoituksesta karkeasti kolmannes tulee yritysten toimeksiannoista, kolmannes Business Finlandin, Suomen Akatemian ja EU Horizon 2020 -ohjelman kautta tulevista hankkeista ja kolmannes on valtion rahoitusta.

”Valtion rahoitus laski vuoteen 2018 saakka, mutta kääntyi nousuun vuonna 2019”, Vasara sanoo.

VTT on viime vuosina luopunut esimerkiksi rakennusalan VTT Expert Services -toiminnasta ja laboratoriopalveluja tuottavasta Labtium Oy:stä. Se on toisaalta jatkanut kansainvälistymistään, ja nyt liki puolet sen liikevaihdosta tulee ulkomailta.

Autonominen liikenne ja kvanttitietokone

VTT on käynnistänyt viime vuosina omia uusia kehityshankkeita. Esimerkiksi VTT SenseWay keskittyy autonomisen liikenteen järjestelmien kehittämiseen. Kiertotaloutta ja materiaalikehitystä vauhdittaa Bioruukki.

VTT ja IQM kehittävät kvanttitietokonetta, johon valtio antoi VTT:lle 20 miljoonaa euroa rahoitusta. Hurjan potentiaalin kvanttitietokone on kaikkien teknologiamaiden ykkösprioriteetteja.

”Saksa pistää kvanttitietokoneisiin kaksi miljardia euroa, mutta olemme toki tyytyväisiä. Pystymme kehittämään omaa osaamislohkoamme, jos valtion rahoitus ei jää kertaeräksi”, hän sanoo.

Vasaran mukaan Suomesta ei tule varsinaista robottiautojen kehittäjää, mutta niiden ohjelmistoissa ja järjestelmissä meillä on annettavaa ja alalla on lupaavia yrityksiä.

”Esimerkkinä vaikkapa Ponssen metsäkoneiden ja Normetin kaivosautojen robotisoinnin segmentit voisivat olla erikoisosaamisemme aluetta.”
Vasara uskoo sähkön yleistyvän henkilöautojen energiana nopeasti.

”Silti 20–30 vuoden siirtymäkaudella raskaassa liikenteessä, laivoissa ja lentokoneissa biopohjaisilla polttoaineilla on isot markkinat”, hän sanoo.

Pienydinreaktorit kiinnostavat

Uusiutuvaa energiaa ei Vasaran mielestä pidä nähdä vain sähkönä, sillä Suomessa prosessiteollisuudelle uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu lämpö on tärkeää, ja siksi teollisuus tarvitsee uusia lämmöntuotantotapoja. VTT onkin mukana esimerkiksi uudenlaisten pienydinreaktorien kehittämisessä.

VTT kehittää myös minisatelliittien sovelluspalveluja, kuten esimerkiksi hyperspektrikameroiden käyttöä. Materiaalitekniikassa sitä kiinnostavat taas esimerkiksi grafeenin, materiaalitekniikan huippulupauksen sovellukset.

Vasara nostaa esille vielä yhden VTT:tä kiinnostavan asian. Muovia korvaavat kiertotaloutta tukevat tuotteet ovat suomalaisen biotuoteteollisuuden kovaa ydintä. VTT on mukana vaikkapa puuvillaa korvaavan biokuidun kehittämisessä ja muovien kierrätyksen tehostamisessa.

JAA

LUETUIMMAT