SKAL pitää hyvänä, että ammattidieseljärjestelmä etenee vihdoin Suomessa. Järjestön mielestä hallituksen esitysluonnoksen polttoaineveron palautuksen taso on silti matala ja toteutustapa sulkee uusiutuvan dieselin veronpalautuksen ulkopuolelle.
Järjestö vaatii palautuksen määrän tarkistamista, jotta järjestelmä vastaa paremmin päästökaupan aiheuttamaa dieselpolttoaineen hinnan nousua.
SKAL antoi 11. elokuuta lausuntonsa ammattidieseliä koskevasta lakiesityksestä. Ammattidiesel on useissa Euroopan maissa käytössä oleva järjestelmä, jossa ammattiliikenteen dieselpolttoaineesta maksettua veroa palautetaan kuljetusyrityksille EU:n sallimalla tavalla. Korkeiden energiakustannusten ja pitkien kuljetusetäisyyksien Suomessa siitä saataisiin SKALin mukaan keino parantaa Suomen logistista kilpailukykyä.
Historiallinen päätös
”Esitys ammattidieselistä on historiallinen. Se on kauan odotettu askel kohti kilpailukykyisempää logistiikkaa. Useita vuosia jatkunut logistiikkakustannusten kasvu vähentää yritysten sijoittumishalukkuutta Suomeen, kauas päämarkkinoista. Siksi ammattidieselin edistäminen on tältä hallitukselta tärkeä ja kiitettävä päätös”, sanoo tiedotteessa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Kujala patistaa hallitusta antamaan esityksen pikaisesti eduskunnalle nyt päättyneen lausuntokierroksen jälkeen.
SKALin mukaan järjestelmän vaikutus jää vajaaksi, jos palautettava määrä on liian pieni suhteessa kuljetusyritysten polttoainekustannuksiin kilpailijamaihin verrattuna. SKAL muistuttaa, että vuonna 2028 voimaan tuleva liikenteen polttoainejakelun päästökauppa ei ole ainoa kustannuksia lisäävä muutos. Myös polttoaineen bio-osuutta nostava jakeluvelvoite on nostamassa huomattavasti dieselin hintaa vuoden 2028 alussa.
Taso jää yhä liian matalaksi
”Nyt esitetty 3,3 sentin palautus diesellitralta olisi vain 20–30 prosenttia suhteessa polttoainejakelun päästökaupan ennakoituun hintavaikutukseen. SKAL esittää palautuksen nostamista 6,7 senttiin litralta, jonka hallituksen esityksen oma laskentatapa mahdollistaa. Järjestelmä pitää rakentaa niin, että se koskee kaikkia diesellaatuja, myös uusiutuvaa dieseliä”, sanoo SKALin johtaja Petri Murto.
SKALin laskelmien mukaan vuonna 2030 edelleen noin 85 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on dieseliä, ja vuonna 2035 noin 68 prosenttia. Vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönotto tapahtuu, mutta se vaatii vielä aikaa, investointeja ja kattavaa jakelu- ja latausinfrastruktuuria.
Dieselin verotaso ei ole yritystuki
SKAL kyseenalaistaa sen, että hallituksen esitysluonnoksen perustelujen mukaan lähtökohtaisesti kaikilla liikennepolttoaineilla olisi bensiinin verotasoon sidottu energiasisältövero. Tällainen lähtökohta olisi Suomelle haitallinen.
”Energiaverodirektiivikin lähtee siitä, että ammattiliikenteen hyödyntämää dieseliä ja kuluttajien käyttämää bensiiniä voidaan verottaa toisistaan poikkeavasti. Ammattidieselin tarkoitus on alentaa välttämättömän ammattiliikenteen kustannuksia ja parantaa kilpailukykyä”, Kujala muistuttaa.
Dieselin bensiiniä alempi verokanta ei hallituksen esitysluonnoksessa väitetyllä tavalla ole yritystuki, koska ammattimaisessa tavaraliikenteessä käytetään hyvin vähän, jos lainkaan, bensiiniä kuljetuspalvelun tuottamisen energialähteenä, SKALin Murto tähdentää.
