Suomen kilpailukyvyn suurin uhka ei ole korkeat energiakustannukset. Suurin uhka on se, että kilpailijamaamme ovat reagoineet tilanteeseen nopeasti ja voimakkaasti, kun me olemme sortuneet näpertelyyn.
Näin sanovat Alina Koskela, logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry, Petri Murto, johtaja, Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry ja Tino Aalto, toimitusjohtaja, Sahateollisuus ry Kauppalehdessä julkaistussa mieleipidekirjoituksessaan.
Kirjoittajien mukaan diesel on Suomessa lähes 40 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin. Pitkien etäisyyksien vientimaassa kyse ei ole marginaalisesta kuluerästä vaan koko kansantalouden kilpailukyvystä.
Ruotsi on kirjoittajien mukaan vastannut kustannuskriisiin keventämällä polttoaineverotusta väliaikaisesti jopa alle EU:n energiaverominimin. Dieselin arvonlisäveroton hintaero Suomen ja Ruotsin välillä oli heinäkuussa jo yli 40 senttiä litralta. Tämä 40 senttiä tarkoittaa heidän mukaansa noin 500 miljoonan euron vuotuisia lisäkustannuksia Suomen maanteiden tavaraliikenteelle ja sen asiakasyrityksille.
”Kustannukset nousevat kilpailijoita enemmän”
Suomen suhteellinen kilpailukyky ei siis heikkene vain siksi, että kustannukset nousevat, vaan siksi, että ne nousevat enemmän kuin kilpailijamaissa. Kuljetusintensiiviselle, globaaleilla markkinoilla kilpailevalle metsä- ja sahateollisuudelle logistiikka on keskeinen kilpailukykytekijä.
Kirjoittajien mukaan lisää kustannuksia on luvassa vuonna 2028 tieliikenteen päästökaupan alkamisen ja jakeluvelvoitteen kiristymisen myötä. Ne voivat nostavaa dieselin hintaa noin 30 sentillä. Tämän kokoluokan kustannusten siirtäminen äärimmäisen kilpailluilla globaaleilla markkinoilla tuotteiden hintoihin on vaikeaa.
Hallituksen valmistelema ammattidiesel on askel, joskin lyhyt, oikeaan suuntaan logistiikan kustannusten hillitsemisessä. Ammattidieseljärjestelmän käyttöönotto on Suomessa linkitetty EU-laajuisen tieliikenteen päästökaupan alkamiseen vuonna 2028 ja palautus olisi 3,3 senttiä litralta. Kirjoittajat kannustavat Suomea nostamaan ratkaisun kunnianhimoa ja tuplaamaan palautuksen määrän vähintään 6,7 senttiin ja ottamaan ammattidiesel käyttöön vuoden 2028 alussa.
EU hyväksyy ammattidieselin
Suomi tarvitsee kirjoittajien mukaan tuntuvia keinoja huolehtia Suomen kilpailukyvystä. Ammattidieseljärjestelmä ei olisi kuulema suomalainen poikkeusratkaisu, vaan EU-oikeuden mahdollistama ja useissa EU-jäsenvaltioissa käytössä oleva keino hillitä raskaan liikenteen kustannuksia.
Suomen kaltaisessa maassa kyse ei heidän mielestään ylimääräisestä edusta, vaan siitä, ettei kuljetusten kustannustaakka kasva kilpailijamaita raskaammaksi. Jos Suomi hyväksyy kilpailijamaita kalliimman logistiikan uutena normaalina, laskun maksavat lopulta vienti, investoinnit ja työpaikat.
