Metsäteollisuus ry:n päivitetyn ilmastotiekartan mukaan Suomen hiilineutraalisuustavoitteen ripustaminen metsien hiilinieluihin oli virhe. Nielun laskentamenetelmien muutos selittää suuren muutoksen.
”On valitettavasti käynyt selväksi, että asetettaessa kunnianhimoista 2035-hiilineutraalisuustavoitetta Suomessa luotettiin liikaa metsänielujen voimaan. Hiilinieluihin liittyy epävarmuuksia ja riskejä, jotka ovat monin osin realisoituneet. Myös puun tuonnin äkillinen loppuminen ja energiapuun lisääntynyt tarve ovat tilannekuvaan vaikuttaneita muutoksia. Metsien kasvun vahvistamisessa on paljon mahdollisuuksia, joiden toteuttamiseen on nyt entistä tärkeämpää keskittyä”, sanoo Metsäteollisuus ry:n ilmasto- ja energia-asioista vastaava johtaja Ville Hulkkonen yhdistyksen tiedotteessa.
Luonnonvarakeskuksen toisessa selvityksessään esittämässä ilmastoskenaariossa oikeaan aikaan toteutetut ja aktiiviset metsänhoitotoimet nostavat puuston vuotuisen kasvun pitkällä aikajänteellä jopa 120 miljoonaan kuutiometriin nykyisestä 103 miljoonasta kuutiometristä. Samalla elävän puuston hiilensidonta ja hiilivarasto lisääntyvät merkittävästi.
Toimenpiteitä koko arvoketjulle
Metsäteollisuus toteaa tiedotteessaan, että ilmastotiekartta tuo tutkimuksiin perustuvat toimenpide-ehdotukset koko arvoketjulle.
Metsäteollisuuden ensimmäinen ilmastotiekartta valmistui vuonna 2020. Tiekartta osoitti jo silloin, että toimialalla on merkittävä vastuu ja rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Päivitetty ilmastotiekartta kertoo, että metsäteollisuuden tehtaat voivat vuosikymmenessä kehittyä lähes fossiilittomiksi. Metsien kasvua voidaan lisätä samalla kun turvataan niiden monimuotoisuus.Ilmastomyönteisten tuotteiden ohella metsäteollisuus luo myös merkittävää taloushyötyä, työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen.
”Metsäteollisuuden ilmastovaikutusta on arvioitava globaalisti. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan maailmalla. Epätoivottavin kehitys on sellainen, jossa metsäteollisuuden kasvu siirtyy Suomen ulkopuolelle. Metsäsektorilla hiili- ja hakkuuvuodon riski on todellinen”, sanoo Hulkkonen.
Fossiilipäästöt painetaan nollaan
Suomessa alan tehtaiden energiantuotannosta jo 92 prosenttia on mennessä uusiutuvaa, ja skenaarioiden mukaan on mahdollista painaa fossiilipäästöt nollaan vuoteen 2035.
”Teollisuuden vastuulla tässä yhtälössä on huolehtia jatkuvasta oman ympäristö- ja ilmastosuorituksen parantamisesta. Päivitetyn ilmastotiekartan tehtävänä onkin tunnistaa ne keinot, joilla suomalainen metsäteollisuus voi olla ilmastovaikutukseltaan maailman kärkeä myös jatkossa”, Hulkkonen painottaa.
Kotimaisin tai EU-päätöksin ei tule vaarantaa hyvää kehitystä, joka metsäteollisuuden ilmastotyöllä on tiedotteen mukaan saavutettu. Suomi voi olla taloudellisesti vahva ilmastotekojen kärkimaa myös tulevina vuosikymmeninä. Jos kustannuksiltaan kilpailukykyinen sähkö, puun häiriötön ja riittävä saanti tai jokin muu investointiedellytys heikkenee, niin ilmasto- ja taloushyödyt lipuvat pois.
Syypää ovat fossiilipäästöt
Ilmastonmuutoksen juurisyy on tiedotteen mukaan fossiilisissa päästöissä. Niitä on vähennettävä voimakkaasti. Metsäteollisuuden tehtailla energiantuotanto on jo 92 prosenttisesti uusiutuvaa ja on selvää, että jäljellä olevat vähäiset fossiiliset päästöt on leikattava pois.
Fossiilisten päästöjen alasajoa mahdollistavat useat tekijät kuten toimialan sähköistyminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla, tekoälyn ja digitalisaation parempi hyödyntäminen sekä energia- ja materiaalitehokkuus. Lisäksi pohditaan mahdollisuuksia ottaa talteen, varastoida ja hyödyntää tehtaiden bioenergiatuotannossa syntyvää hiilidioksidia.
Jotta metsäteollisuuden päästöjä vähennetään kokonaisvaltaisesti, on fossiilisten päästöjen pienentämistä jatkettava myös logistiikkaketjussa. Osana tiekartan päivitystä tehdyt selvitykset valitettavasti osoittavat, että logistiikkaketjun päästöjen vähentäminen on vaikeaa. Silti sitä on mahdollista tehdä monin eri tavoin. Afryn tekemän selvityksen mukaan etenkin päästöjen vähentäminen raidekuljetuksia lisäämällä on aito mahdollisuus ja alan yhteinen tahtotila. Tämä kuitenkin edellyttää sitoutumista ja toimia myös valtiolta.
”Tavararaideliikenteen volyymien kasvattaminen on tärkeä ilmastopoliittinen kysymys. Suomesta puuttuu päämäärätietoinen näkemys ja suunnitelma tavaraliikenteen edellytysten parantamiseksi raiteilla. Tämä työ on syytä käynnistää viipymättä”, toteaa Hulkkonen.
Hakkuut eivät selitä hiilinielujen katoamista
Metsämaan kadonneet hiilinielut ovat olleet suomalaisen ilmastokeskustelun keskiössä kuluneen vuoden aikana. Tutkittua tietoa aiheesta tarjoaa tiekarttakokonaisuuteen kuuluva, Luonnonvarakeskuksen Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta tekemä selvitys. Se osoittaa, että metsämaan (puusto + maaperä) vuoden 2019 nielusta hävisi vuosien 2021 ja 2025 kasvihuonekaasuinventaarioiden välillä 17 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Mittavat erot nielulaskelmissa eivät selity hakkuumäärien muutoksella. Metsien hiilinielut ovat kadonneet laskentamenetelmien muutoksien sekä puustoa, maaperää ja ilmaston lämpenemistä koskevan tiedon lisääntymisen myötä.
