SKAL muistuttaa, että Suomi asetti vuonna 2019 kansallisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035, jota ohjaamaan laadittiin vuonna 2022 ilmastolaki. Lakia säädettäessä päätettiin, että hiilineutraaliustavoite ja muut päästövähennystavoitteet arvioidaan vuonna 2025, ja niissä huomioidaan muun muassa uusin tieteellinen tieto ja teknologiakehitys, muiden maiden päästösitoumukset, päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuus sekä mahdollisuudet kansainvälisten joustojen käyttöön.
SKAL julkisti kannanottonsa 29.8.
”SKAL korostaa, että Suomen ilmastotavoite tulee asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Suomen ei tule asettaa itselleen EU-vaatimuksia tiukempia kansallisia tavoitteita. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen kilpailukykymme uhalla”, puheenjohtaja Jari Välikangas toteaa tiedotteessa.
Maali on siirtynyt
Järjestön mielestä Suomen ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uusimman tutkimustiedon myötä kasvanut niin suureksi, että ilmastotavoitteelle on perusteltua asettaa uusi, myöhäisempi, aikataulu.
Esimerkiksi maankäyttösektorin nielujen laskentaperusteita on muutettu hiilineutraaliustavoitteen asettamisen jälkeen, eikä maaperäpäästöjen huomattava kasvu ollut tuolloin tiedossa. Maankäyttösektorin päästöjen kasvu vaikeuttaa merkittävästi Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Logistiikan kilpailukyky turvattava
SKAL korostaa, että ilmastotavoitteita asetettaessa ja toimenpiteitä arvioitaessa on otettava huomioon sääntelyn vaikutukset elinkeinoelämälle ja Suomen kilpailukyvylle. Ilmastotavoitteisiin ei tule pyrkiä kasvattamalla kohtuuttomasti logistiikan ja liikenteen kustannustaakkaa.
Suomen arktisia olosuhteita, pitkää lämmityskautta, merentakaisuutta ja pitkiä kuljetusetäisyyksiä on huomioitava entistä vahvemmin Suomen päätöksenteossa. Logistisen järjestelmämme luonteen vuoksi Suomi on muuta Eurooppaa riippuvaisempi polttomoottoriteknologiasta, ja käyttövoimamuutos pois fossiilisista polttoaineista vie aikaa.
Suomen sijainti ja pitkät kuljetusetäisyydet päämarkkinoille johtavat siihen, että liikenteen päästövähennystoimet vaikuttavat Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyyn enemmän kuin kilpailijamaihin. Tuoreimman Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus bruttokansantuotteesta oli 12,5 prosenttia vuonna 2022, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 10,7 prosenttia.
”Teollisuudessa käydään ankaraa kansainvälistä kilpailua ja lopulta kyse on siitä, missä päin maailmaa tuotteet pystytään valmistamaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Suomen ei tule harjoittaa politiikkaa, josta pahimmillaan hyötyvät ne maat, jotka eivät välitä lainkaan päästöjen vähentämisestä”, toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
