Suomen suurimman vientialan toiveet suhdannekäänteen paranemisesta ovat olleet ennenaikaisia. Näkyvissä ei ole vieläkään merkkejä käänteestä parempaan.
Teknologiateollisuuden saamien uusien tilausten arvo on yhä laskenut ja kysyntä jatkaa heikkenemistä. Näin kertoo Teknologiateollisuus ry:n 8.11. julkistama tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu. Sen mukaan toimialan uusien tilausten arvo oli heinä–syyskuussa kaksi prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä.
Teknologiateollisuuden tilanne Suomessa ja yritysten suurimmilla markkina-alueilla Euroopassa on jatkunut erittäin vaikeana koko syksyn ja samalta näyttää loppuvuosikin. Yritykset ovat odottaneet suhdannekäännettä jo kuukausia, mutta merkkejä alan elpymisestä ei ole vielä näkyvissä.
Aiempi ennuste oli väärässä
”Aiempi ennusteemme suhdanteen pohjan ohittamisesta ja teollisuuden kituliaastakin piristymisestä loppuvuodeksi on ollut väärä. Tilanne Euroopassa ei anna oikein mitään ilon aiheita ja ikävä kyllä samaa kertovat tilauskantatiedustelumme tulokset. Odotamme edelleen teknologiateollisuuden kasvun käynnistyvän ensi vuoden aikana, kun investoinnit alkavat alentuneen korkotason vuoksi vähitellen piristyä”, sanoo tiedotteessa johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Teknologiateollisuus julkaisee tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun neljä kertaa vuodessa.
Suurimman toimialan eli kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskertymä heikkeni heinä–syyskuussa kuusi prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Tilauskannan arvo on jo 17 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Tilauskannan ohentuminen on kestänyt nyt jo poikkeuksellisen pitkään.
Tarjouspyyntöjen saldoluku heikko
Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli syyskuussa -13, ja kokonaiskysyntä on jatkunut hyvin heikkona. Saldoluku on ollut nyt negatiivinen yhdeksän vuosineljännestä peräkkäin mikä on mittaushistorian pisin yhtäjaksoinen aika.
”Pitkään jatkunut optimismi taloustilanteen paranemisesta on kasvanut taloudessa muuten, mutta suurimmalla vientialalla näkymät ovat pysyneet heikkoina. Vetoapua ei näytä olevan tulossa suurista vientimaista, ei edes USA:sta”, Rautaporras toteaa.
Teollisuus on pyrkinyt pitämään kiinni henkilöstöstä, mutta vakava tilanne alkaa näkyä muutosneuvotteluiden ja lomautettujen määrissä. Henkilöstön määrä väheni kesäkuun lopusta yli tuhannella. Lomautettujen määrä kasvoi ja oli syyskuun lopulla noin 20 500.
Hallitus on käynnistänyt Kasvuriihi-hankkeen, jonka tavoitteena on löytää laajasti uusia keinoja kasvun vauhdittamiseksi ensi kevään puoliväliriiheen mennessä. Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen, joten kaikki kasvutoimet ovat kriittisen tärkeitä.
”Talouskasvuun tarvitaan yrityksiä, joilla on halu investoida ja kasvaa. Hallitukselta tarvitaan vielä kunnianhimoisia toimia tämän kehityksen kirittämiseksi ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi”, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle. Hän aloittaa työnsä toimitusjohtajana 11. marraskuuta.
Valtiontukikilpailu on nyt käynnissä
Suomen teknologiateollisuus joutuu kamppailemaan markkinoista kansallisia valtiontukia nostavien sekä osaajista kilpailevien eurooppalaisten, kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten kanssa.
”Suomen houkuttelevuutta investointien ja työhön johtavan maahanmuuton kohteena on pakko lisätä rohkeillakin keinoilla talouden elpymisen ja kasvun vauhdittamiseksi”, Helle sanoo.
Pula osaajista pysyy pitkällä tähtäimellä vientiyritysten merkittävänä kasvun esteenä.
”Suhdanteista huolimatta osaajapula nousee esiin esimerkiksi vihreässä murroksessa, tutkimus- ja kehittämispanostuksissa, tekoälyn hyödyntämisessä ja pk-yritysten kansainvälistymisen jarruna. Kasvutoimet jäävät vajaiksi, jos emme tee panostuksia maahanmuuton prosessien sujuvoittamiseen ja Suomen houkuttelevuuden kehittämiseen”, Helle sanoo.
