Suomen kaivos-, metallinjalostus- ja akkuarvoketjun yritykset esittävät tulevaan hallitusohjelmaan kirjausta vähintään 15 miljardin euron investoinneista kaivoksiin, metallien jalostukseen sekä akkuarvoketjuun.
Liittojen mukaan hallituksen tulisi asettaa se tavoitteeksi ja tukea niitä politiikkatoimin.
Tavoitteen saavuttamiseksi teollisuusliitot esittävät toimia, jotka edistävät kilpailukykyä ja parantavat luvitusta.
Investoinnit kasvattaisivat Suomen bkt:ta kahdella prosentilla vuoteen 2035 mennessä, synnyttäisivät noin 10 000 suoraa työpaikkaa ja kerryttäisivät vuosittain noin kaksi miljardia euroa verotuloja.
Investoinnit vahvistaisivat vientiä, kotimaista arvonlisää ja aluetalouksien elinvoimaa erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Suuntaa-antavat luvut perustuvat teollisuuden käyttämiin aluetalousselvityksiin.
Kolme kokonaisuutta
Investointitavoite perustuu kolmeen kokonaisuuteen, jotka koskevat Suomen turvallisuus- ja EU-politiikkaa, ympäristönsuojelun ja lupajärjestelmän parantamista sekä kilpailukykyisen sähkön saatavuutta.
Osaksi turvallisuus ja EU-politiikkaa
Suomen tulee hyödyntää eurooppalaisittain ainutlaatuista asemaansa puolustuskriittisten raaka-aineiden, jatkojalosteiden ja lopputuotteiden valmistusmaana. Elinvoimainen mineraalitalous vahvistaa myös Suomen ulkopoliittista asemaa. Tämä edellyttää, että Suomi säilyy houkuttelevana kohteena kaivos-, metallinjalostus- ja akkualan investoinneille.
Arvoketjun toimijat esittävät eduskunnan vuoden 2025 lausuman mukaista kaivosmineraaliveron uudistamista. Veromalli, jossa otetaan huomioon kaivostoiminnan kannattavuus, muodostuisi arvoon perustuvasta rojaltista ja tuottoon perustuvasta verosta. Kunnille luotaisiin kannustimia hankkeiden paikallisen hyväksynnän vahvistamiseksi. Näitä voisivat olla esimerkiksi oikeudenmukaiseksi koettu osuus mineraaliverosta tai investointien yhteydessä toteutettavat infrastruktuurihankkeet. Itä- ja Pohjois-Suomen infrastruktuuria tulisi lisäksi kehittää niin, että se palvelee sekä siviiliteollisuuden että puolustusvoimien strategisia tarpeita.
Toimiala esittää myös, että kaivos-, metallinjalostus- ja akkuarvoketjun rahoitus tulee turvata osana EU:n kilpailukykyrahastoa. Suomen on haettava aiempaa aktiivisemmin ja koordinoidummin EU-rahoitusta kaivoksille sekä jalostavalle teollisuudelle. Erityisen tärkeä olisi teollisuuslaitosten käynnistysvaiheeseen kohdistuva ramp-up-rahoitus, joka puuttuu tällä hetkellä. Lisäksi Suomen tulisi hyödyntää EU:n Clean Industrial Dealin valtiontukimalliin sisältyvät verohelpotukset, nopeutetut poistot ja suora investointituki. Kansallista mineraalipolitiikkaa ja EU-vaikuttamista toteutettaisiin myös yhteistyössä Ruotsin kanssa.
Ennakoitava lupajärjestelmä
Suomen kilpailukyky edellyttää, että strategisesti tärkeät investoinnit voidaan luvittaa nykyistä nopeammin ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Sujuva ja ennakoitava lupajärjestelmä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta investointikohteena tilanteessa, jossa maat kilpailevat samoista teollisista hankkeista.
Toimiala esittää, että pysyvä ympäristölupa myönnettäisiin toiminnanharjoittajan hakemuksesta siten, että lupaehtoja voidaan tarvittaessa tarkistaa toiminnan aikana. Tämä helpottaisi ja nopeuttaisi erityisesti uuden teknologian luvittamista. Tekoälyä hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin sekä ympäristövaikutusten mallinnuksessa että lupaviranomaisten valmistelussa, mikä lyhentäisi merkittävästi keskimääräistä valmisteluaikaa.
Ympäristölupien muutoksenhakuprosessia ehdotetaan modernisoitavaksi lisäämällä tekoälyn käyttöä, läpinäkyvyyttä ja suullisia käsittelyjä. Tuomioistuin keskittyisi arvioimaan luvan lainmukaisuutta. Jos lupaehdot muuttuisivat olennaisesti, toiminnanharjoittajalta pyydettäisiin ennakkoon kantaa muutosten teknisestä toteutettavuudesta ja kustannuksista. Strategisesti tärkeät hankkeet voitaisiin luvittaa valtioneuvostossa kokonaisharkinnan perusteella, jolloin investoinnin yhteiskunnallinen hyöty otettaisiin huomioon.
Lisäksi ala esittää, että mineraaliteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä edistettäisiin keventämällä niiden ympäristöluvitusta ja kohdentamalla rahoitusta sivuvirtahankkeiden käynnistämiseen.
Sähkön saatavuus turvattava
Suomi tarvitsee pitkän aikavälin näkymän sähköntuotannon, verkkokapasiteetin ja teollisuuden sähköliittymien riittävyyteen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan nykyistä vahvempaa poliittista ohjausta, jotta sääriippumattoman säätövoiman ja jouston tarjonta on riittävää ja kustannustehokasta myös talven vähätuulisina jaksoina sekä jotta sähkön tuotanto ja kulutus sijoittuvat kantaverkon toimivuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti.
Kustannuskilpailukyvyn vahvistamiseksi kaivosten sähkövero tulee palauttaa muun teollisuuden tasolle. Puhtaan, kilpailukykyisen ja toimitusvarman sähkön sekä riittävän siirtokapasiteetin saatavuus kaikissa olosuhteissa on alan näkemyksen mukaan Suomen merkittävin kilpailuetu.
