Atrialla standardoidut Transbox-laatikot ovat mahdollistaneet pitkälle automatisoidun käsittelyn, materiaalivirtojen seurannan ja jatkuvan kehitystyön.
Atrian Nurmon tehdas on Suomen suurin ja yksi Euroopan suurimmista ruokatehtaista. Yhtiön mukaan se on myös maamme kolmanneksi suurin robottikeskittymä.
Tehdasalue on 70 hehtaarin laajuinen. Siellä sijaitsevat sika- ja siipikarjateurastamot, lihanleikkaamo, pakkaamo ja valmisruokatehdas. Yksiköt on integroitu logistisesti toisiinsa, ja tontilla toimii kaksi logistiikkakeskusta. Trukkeja alueella ei juuri näy, vaan tavarat kulkevat tilasta toiseen automatisoituja kuljetuskäytäviä pitkin.
Sisälogistiikan automaatio ei rakennu vain kuljettimista, roboteista ja tietojärjestelmistä. Yhtä tärkeää on, että käsiteltävät yksiköt ja niiden tunnistetiedot ovat standardoituja.
Valkoiset Transbox-laatikot ovat tuttu näky kaupoissa. Atrialle ne ovat kuitenkin paljon enemmän kuin kuljetuspakkauksia. Laatikon vakiokoko, yksilöllinen tunniste ja sovitut viivakoodiratkaisut muodostavat pohjan, jonka varaan sisälogistiikan järjestelmiä voidaan rakentaa. Suomen transbox-laatikoista 40 prosenttia on Atrian käytössä, yhteensä noin 400 000 kappaletta.
”Ne ovat aika lailla iso kulmakivi, kun puhutaan sisälogistiikan tehokkuudesta. Niissä on sovittu yksilöity tunniste, minkä päälle olemme pystyneet rakentamaan käsittelyä”, toimitusketjujohtaja Tommi Leikkari sanoo.
Kun laatikko on aina samankokoinen ja tunnistettavissa, sitä voidaan käsitellä kuljetinjärjestelmissä automaattisesti.
”Voimme seurata ja analysoida materiaalivirtoja, tuotteeseen liittyviä yksityiskohtia, keräilytehokkuutta ja jopa asiakasonnistumista. Tällaiset analyysit jäisivät muuten tekemättä, jos tieto olisi käsin kirjattua.”
Transbox-järjestelmä perustuu vähittäiskaupan ja lihateollisuuden ylläpitämään yhteiseen pooliin. Transbox Oy:n omistajia ovat kaupparyhmät ja lihateollisuuden yritykset.
”Kun perusstandardeista sovitaan riittävän kattavasti, ne mahdollistavat laajan kehittämisen. Ne myös kestävät hyvin aikaa”, Leikkari sanoo.
Hänen mukaansa standardoinnin merkitys korostuu, kun yritykset kehittävät omia asiakaskohtaisia ratkaisujaan. Yhteiset toimintamallit eivät estä yrityskohtaisia innovaatioita, vaan luovat niille skaalautuvan pohjan.
”Jos tekisimme pelkästään asiakaskohtaisia ratkaisuja, skaalaushyötyjä olisi vaikea saavuttaa. Muuten tuhlaamme resursseja yksittäisten asiakastarpeiden ratkaisuihin. Standardien avulla pystymme tarjoamaan laajemmin tehokasta palvelua ja hyötyjä.”
Yhteinen laatikkopooli vähentää myös turhaa kuljettamista. Kun tuotteita pakataan asiakkaalle, laatikkoa ei tarvitse palauttaa alkuperäiseen lähetyspisteeseen. Asiakas voi palauttaa sen poolin pesulaan, jonka kautta se kiertää seuraavaan käyttöön. Järjestely tukee samalla kiertotaloutta.
Atrialla standardoinnin päälle rakennettua automaatiota hyödynnetään laajasti sisälogistiikassa. Trukkiliikennettä tarvitaan vähän, vaikka tuotantomäärät ovat suuria. Tuotteita nostellaan sisään rekkaliikenteestä, mutta sen jälkeen käsittely perustuu pitkälti automaattisiin järjestelmiin myös lastausvaiheessa.
Leikkarin mukaan automatisoitu prosessi tukee sekä toimitusvarmuutta että keräilyn laatua. Hyväksytyistä tilauksista noin 99,9 prosenttia on pystytty toimittamaan yli viiden vuoden ajan. Keräiltyjen tuotteiden reklamaatiotasot ovat promillen osia.
”Automatisoitu prosessi ohjaa tekemistä niin hyvin, että virheitä sattuu todella vähän. Toimitusvarmuus on todella hyvällä tasolla.”
Automaatio vaatii investointeja, mutta toimintaa on rakennettu vaiheittain. Keskittämisellä saavutettuja hyötyjä on voitu käyttää myös automatisoinnin kehittämiseen. Samalla teknologian käyttö edellyttää, että organisaatiolla on riittävät voimavarat sekä nykyisten toimintojen ylläpitämiseen että uusien ratkaisujen kehittämiseen.
”Teknologian kehitys on nopeaa, joten organisaation kyvykkyyden kehittäminen on välttämätöntä, jotta hyötyjä voidaan saada käyttöön.”
Standardoidut laatikot ja automatisoitu käsittely tuottavat tietoa, jota voidaan hyödyntää toiminnan ohjauksessa. Leikkarin mukaan datan merkitys kasvaa edelleen, kun käytössä ovat yhä kehittyneemmät suunnittelu- ja ohjaustyökalut sekä tekoälypohjaiset ratkaisut.
”Mitä tarkempaa ja luotettavampaa dataa järjestelmälle saadaan, sitä paremmin uudet työkalut toimivat. Mitä enemmän luotettavaa dataa on, sitä parempia tuloksia on mahdollista saada.”
Atria selvittää tekoälypohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksia, mutta yksityiskohtia tulevista hankkeista Leikkari ei avaa. Tavoitteena on löytää käytännön toimintaan soveltuvia ratkaisuja, joilla voidaan parantaa suorituskykyä.
Kehityksen painopiste on kokonaisuuden hallinnassa. Kun automaattiset käsittelyjärjestelmät pystyvät toteuttamaan muutoksia nopeasti, kilpailukykyä ratkaisee yhä enemmän se, miten hyvin yritys pystyy ohjaamaan ja suunnittelemaan koko toimintaa.
Leikkari nostaa esiin myös tietoturvan, turvallisuuden ja huoltovarmuuden. Yhteiset toimintamallit voivat helpottaa yhteistyötä ja poikkeustilanteisiin reagointia.
”Kun meillä on yhteisiä toimintamalleja, pystymme toimimaan paremmin yhdessä. Ne ovat vahvuus myös poikkeamatilanteissa, vaikka kukaan ei tietenkään toivo joutuvansa sellaiseen tilanteeseen.”
Jäljitettävyyttä kehitetään myös laajemmin. GS1 Finland selvittää parhaillaan eräkohtaiseen jäljitettävyyteen liittyviä standardeja, ja aiheesta on käynnissä pilotteja.
Automaatio ja robottiratkaisut lisääntyvät sisälogistiikassa myös jatkossa. Osa tehtävistä korvautuu automaatiolla, mutta Leikkari pitää kehitystä pikemminkin jatkuvana kuin äkillisenä muutoksena.
”Logistiikassa on paljon samankaltaisuuksia toimialasta riippumatta. Siksi uskon, että ala voi olla edelläkävijä uusien ratkaisujen käyttöönotossa.”
Suomessa tehokkaan logistiikan merkitystä lisäävät pitkät etäisyydet. Leikkarin mukaan kyky hyödyntää automaatiota, luotettavaa dataa ja yhteisiä standardeja on siis myös kansallinen kilpailutekijä.
______________________________________________
Miten sisälogistiikka muuttuu kilpailueduksi?
Sisälogistiikkapäivä 29.10.2026 kokoaa ammattilaiset yhteen uudistuneeseen Radisson Blu Royaliin Helsinkiin. Tilaisuudessa kuulemme lisää Atrian ratkaisuista.
12.30–13.00 Miten sisälogistiikka muuttuu kilpailueduksi?
Tommi Leikkari, Toimitusketjujohtaja, Atria
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan
