Vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin ja Suomen, Saksan, Ruotsin sekä Puolan välisen liikenteen rahtidataan perustuva Finnpulse-data ennakoi vientimarkkinan monipuolistumista.
Logistiikka on tilastoja nopeampaa, ja neljännen kvartaalin korvalla se kertoo muun muassa mahdollisesta viennin painopisteen muutoksesta. Siinä missä Saksa on edelleen Suomen viennin ja tuonnin tärkeä veturi, sen merkitys vaikuttaa olevan laimenemassa.
Saksan rahtimäärän muutos oli kolmella ensimmäisellä kvartaalilla -0,4 prosenttia, ja miinuksella se oli jo samalla ajanjaksolla viime vuonnakin (-0,2 %). Samaan aikaan Ruotsin rahtimäärä on kasvanut 5,3 prosenttia ja Puolan 4,3 prosenttia.
Saksan vienti kangertelee
“Saksan volyymeissa näkyy yhä Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotuotannon päättymisen vaikutus. Saksan talous on yskinyt, mikä näkyy Suomen ja Saksan välisessä kaupankäynnissä. Ilahduttavasti sekä Ruotsin että Puolan markkina on sen sijaan ollut virkeä”, sanoo Finnlinesin kaupallinen johtaja Merja Kallio-Mannila yhtiön tiedotteessa 9.10.
Viennin kilpailukykyä nakertavat erityisesti kasvavat polttoaine- ja päästökauppakustannukset. Vaikutukset näkyvät merirahdissa: kuljetuskustannusten nousu heikentää vientiyritysten kilpailukykyä erityisesti mekaanisessa metsäteollisuudessa. Jopa noin puolet Suomen traileriviennistä koostuu metsä- ja paperiteollisuuden tuotteista.
”Suomalaisyritysten kilpailukyvylle kustannuskehitys on erittäin huolestuttavaa. Markkinakasvu on edelleen maltillista, eikä asiakkaiden kyky tai halukkuus kantaa uusia kustannuksia ole rajaton. Tämä uhkaa hidastaa kasvua tai pahimmillaan pysäyttää sen kokonaan”, Kallio-Mannila sanoo.
Tuonti on kasvussa
Finnlinesin Suomen, Saksan, Ruotsin ja Puolan välisen liikenteen rahtimäärä on kasvanut alkuvuonna 1,7 prosenttia. Luku noudattelee pitkälti Suomen yleisiä kasvuennusteita: talous kasvaa, mutta edelleen maltillisesti.
Sen sijaan tuonti näyttää selvempiä piristymisen merkkejä, ja on kasvanut vientiä reippaammin. Saksan liikenteessä tuontia oli kolmannen kvartaalin aikana 8 prosenttia enemmän kuin vientiä.
“Kasvua selittää se, että suomalaiset ovat avanneet lompakon nyörinsä taas kulutukselle, mutta myös lukuisat datakeskusinvestoinnit ovat saattaneet kiihdyttää investointihyödykkeiden tuontia”, arvelee Kallio-Mannila.
Lisäksi Ruotsista ja Manner-Euroopasta Suomeen suuntautuvan verkkokaupan odotetaan jatkavan kasvuaan. Heinäkuussa voimaan tulleet tullimaksut Kiinasta ja muista EU:n ulkopuolisista maista saapuville lähetyksille voivat vauhdittaa tuonnin kehitystä.
