Osto&Logistiikka » Toimitusketju » Ruokaviennin kasvu ei synny ilman tehokasta logistiikkaa

Ruokaviennin kasvu ei synny ilman tehokasta logistiikkaa

Kirjoittaja: Vaula Aunola

Elintarviketeollisuudessa toimitusketjun on pystyttävä skaalautumaan nopeasti, etenkin tuoretuotteiden kohdalla.

Fresh Servantin elintarviketehdas Pedersöressä.


Suomen hallitus tavoittelee ruokaviennin kaksinkertaistamista vuoteen 2031 mennessä. Viime viikolla Food Industry- ja Logistiikkamessuilla Tampereella alan asiantuntijat arvioivat, että tavoite on saavutettavissa, mutta se edellyttää viennin osaamisen ohella tuotannon, varastoinnin ja toimitusketjujen kasvattamista.

Suomen elintarvikevienti on nyt arvoltaan noin 2,4–2,5 miljardia euroa. Tavoitteena on nostaa se viiteen miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä. Pidemmän aikavälin kansallinen ruokastrategia 2040 tähtää viennin kolminkertaistamiseen.

”Vuoteen 2031 mennessä ruokaviennin arvon pitäisi nousta nykyisestä noin 2,4–2,5 miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon. Pidemmän aikavälin kansallinen ruokastrategia 2040 tähtää jopa viennin kolminkertaistamiseen”, sanoo Suomen elintarvikevienti ry SUVI toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne.

Lähimarkkinoilla tilaa kasvulle

Suomen elintarvikeviennistä noin 60 prosenttia suuntautuu Itämeren alueelle, mutta Suomen markkinaosuus alueella on vain noin 0,3 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Csaba Jansikin mukaan kasvupotentiaalia on paljon, mutta sen hyödyntäminen vaatii nopeaa kasvua.

Jansikin mukaan myönteisiä merkkejä on jo nähtävissä: alan toimijat tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä, viennille rakennetaan yhteisiä rakenteita ja resursseja kootaan yhteen.

Kasvavat vientimäärät haastavat erityisesti tuotantoa ja logistiikkaa.

Salaattitehdas investoi automaatioon

Pedersöressä toimiva Fresh Servant valmistaa yli 100 000 salaattirasiaa vuorokaudessa, ja uusia tuotteita tulee tuotantolinjalle jopa joka kolmas päivä. Yhtiö on vienyt automaatiota pitkälle myös sisälogistiikassaan. Yhtiön mukaan sen tuotantolaitos on Pohjoismaiden modernein tuoresalaattitehdas.

”Nopeasti liikkuvat tuotteet siirtyvät tuotannosta varastoon pitkälle viedyn varastorobotiikan avulla. Ihmisten työpanos voidaan näin kohdistaa keräilyyn sen sijaan, että aikaa kuluisi varastossa liikkumiseen. Fresh Servantilla varastointia muokattiin nimenomaan liiketoiminnallisista näkökulmista käsin. Saimme muutoksessa aikaan selkeät ja seurattavat prosessit”, kertoo Fresh Servantin logistiikkaratkaisujen kehittämisessä mukana ollut Lauri Impiö SSI Schäferilta.

Fresh Servantin logistiikasta ja toimitusketjusta vastaavan Juha Tiiton mukaan sisälogistiikka on rakennettu yhtiössä alusta lähtien kasvua tukevaksi.

”Olemme vielä investoimassa lisää siihen, että vuoden lopulla salaattilaatikoiden läpimeno tehtaallamme voi tuplaantua”, Tiitto kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kategoriat:

Toimitusketju