Punaisenmeren tilanne vaikeuttaa kv-kuljetuksia

Punaisenmeren alueen tilanne vaikuttaa aina Suomen logistiikkaketjuihin saakka. Lloyd’s List Intelligence -tiedon mukaan Punaisenmeren alueen meriliikenne on vähentynyt noin 20 prosenttia suurten konttilinjojen toiminnan keskeytyksen seurauksena.

Punaisenmeren alueen tilanne on nostanut samalla merenkulun kustannuksia merkittävästi ja se heijastuu koko kuljetusketjuun ja siten Suomeenkin.

Asiasta kertovat verkkosivuillaan Freja Finland 23.2. ja DHL Suomi 15.2.

Merellä Houthi-kapinallisten hyökkäysten kohteena ovat olleet konttialukset. Konttialukset ovat olleet Houtheille kohde, koska he pyrkivät häiritsemään kansainvälistä kauppaa ja sille tärkeitä merenkulkureittejä. Houthi-kapinallisten hyökkäykset ovat saaneet suuret konttiliikenteen harjoittajat keskeyttämään toimintansa alueella.

Suezin kanavan käyttö vähentynyt

Vuoden 2023 lopulla suuret laivanvarustamot alkoivat ohjata aluksiaan pois Egyptin Suezin kanavalta, joka on nopein kauppareitti Euroopan ja Aasian välillä. Jännitteet ovat edelleen korkealla, ja mukana konfliktissa on useiden maiden, kuten Yhdysvaltojen, laivastot. Suezin kanavan kautta kulkee arviolta 10 prosenttia maailman kauppalaivaliikenteestä, mukaan lukien suuri osa Euroopan ja Aasian välisistä öljykuljetuksista.

Marraskuussa Punaisenmeren päivittäinen alusliikenne oli keskimäärin 386 alusta päivässä, kun taas 25.–31. joulukuuta 2023 keskimääräinen päivittäinen alusmäärä oli laskenut 315:een. Tämä on huomattava lasku verrattuna vuoden 2022 samaan ajanjaksoon, jolloin päivittäinen keskiarvo oli 385 alusta.

Laivoja on ohjattu kulkemaan Hyväntoivon niemen kautta ja se pidentää alusten reittiä Aasiasta Eurooppaan merkittävästi ja nostaa kustannuksia, joita globaalit logistiikkayritykset ovat joutuneet siirtämään asiakashintoihin.