Satamat voisivat tuplata lastinkäsittelykapasiteettinsa

Suomen satamat pystyisivät tarvittaessa käsittelemään jopa kaksinkertaisen tonnimäärän tavaraliikennettä vuodessa. 

Tämä käy ilmi Turun yliopiston Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) tekemästä selvityksestä. Koska lähes 96 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse, on satamien merkitys olennainen myös huoltovarmuudelle.

Huoltovarmuuskeskus tiedotti asiasta 17.2.

Satamat ovat erikoistuneita

Suomen satamat ovat pitkälle erikoistuneita. Useiden tavaralajien kuljetus on keskittynyt vain rajalliseen määrään satamia. Tällaisia ovat esimerkiksi sementti sekä eräät kemikaalit ja polttonesteet.

Selvityksessä tarkastellaan Suomen keskeisten tavaraliikenteen satamien lastityyppikohtaista kapasiteettia vuositasolla sekä sitä rajoittavia tekijöitä. Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty. Selvitysraportin on tehnyt professori Lauri Ojala Turun kauppakorkeakoulusta yhdessä KTK Juuli Jokisen ja KTM Rasmus Hellströmin kanssa.

Satamat pystyisivät käsittelemään jopa kaksinkertaisen määrän tavaraliikennettä vuoden 2023 toteumaan noin 93 miljoonaa tonnia verrattuna. Vuonna 2018 Suomen satamat käsittelivät yli 110 miljoonaa tonnia ulkomaan ja kotimaan liikennettä. 

Vuoden 2024 määrä oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan alle 91 miljoonaa tonnia. Satamien toimitilat, lastinkäsittely järjestelmät sekä pääosin myöskään henkilöstö eivät ole tuona aikana merkittävästi vähentyneet tai muuttuneet.

Nestemäiset irtolastit

Satamien mahdollisuudet kasvattaa lastinkäsittelymääriä vaihtelevat eri satamien ja lastityyppien välillä. Lastityypeistä eniten kasvuvaraa on ns. break bulk -lasteissa sekä ro-ro- liikenteessä ja vähiten nestemäisissä irtolasteissa. Yksittäisistä tekijöistä sataman kapasiteettia rajoittavat eniten varastotilojen (erityisesti lämmin varastotila), junanvaunu- ja veturikapasiteetin sekä kiinteiden satamanostureiden saatavuus.

Työssä sivuttiin myös mahdollisuutta järjestellä lastityyppien kuljetuksia jonkin sataman ollessa pois käytöstä. Tarkemmat johtopäätökset kuljetusvirtojen siirrettävyydestä edellyttävät tarkempaa lastilajitasoista analyysiä tavaravirroista ja lastinkäsittelykapasiteetista sekä sataman ulkopuolisten kapasiteettirajoitusten analyysiä.

Maa- ja merikuljetustoimijat tai niiden käyttämän tie- ja raideverkon kapasiteetti ei ollut selvityksen kohteena. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti ulkomaankuljetusten laajoissa häiriöissä maakuljetus- ja aluskapasiteetin saatavuus tai riittävyys vaikuttaisivat olevan satamien lastinkäsittelykapasiteettiä suurempi rajoite.