LUT ja Ultra Safe Nuclear rakentavat pienydinvoimalan

LUT-yliopisto ja yhdysvaltalaisyritys Ultra Safe Nuclear Corporation aikovat rakentaa Suomen ensimmäisen pienydinvoimalan. Tutkimuskäyttöön tarkoitettu 15-30 MW:n mikroreaktori olisi kahden auton autotallin kokoinen rakennus, jonka kaasujäähdytteinen reaktori sijoittuisi maan alle.

Ultra Safe Nuclear Corporation on merkittävä uuden ydinvoimateknologian ja palveluiden toimittaja. Yhtiöllä on käynnissä MMR-reaktoreihin liittyviä projekteja yhdysvaltalaisen University of Illinois Urbana-Champaignin ja kanadalaisen McMaster Universityn kanssa.

Sopimusosapuolet ovat allekirjoittaneet yhteisymmärrysmuistion (MOU), jonka tavoitteena on rakentaa Lappeenrantaan MMR-tutkimus- ja -testireaktori. Osapuolet sitoutuvat valmistelemaan pienikokoista modulaarista ydinreaktoria eli niin sanottua mikroreaktoria yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

LUT yliopisto tiedotti hankkeesta 15.12.

Reaktori kaupungin lämpöverkkoon

Ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärisen mukaan reaktori rakennettaisiin ennen kaikkea tutkimus-, koulutus- ja demonstraatiokäyttöön.

”Reaktorin avulla on tarkoitus tutkia pienten reaktorien käyttämistä osana tulevaisuuden energiajärjestelmää. Reaktori yhdistettäisiin myös Lappeenrannan Energian kaukolämpöverkkoon, missä se osaltaan varmistaisi kaupungin lämpöhuoltoa pitkälle tulevaisuuteen”, hän sanoo tiedotteessa.

Hyvärisen mukaan hankkeessa demonstroidaan entistä turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää ydinvoimatekniikkaa. MMR-reaktori on kaasujäähdytteinen ja pystyy tuottamaan yli 500 celsiusastetta prosessilämpöä, joten se sopii hyvin lämmön ja sähkön yhteistuotantoon.

Mikroreaktori olisi toteutuessaan paitsi ensimmäinen laatuaan Suomessa ja myös kansainvälisen ydintekniikan tutkimuksen kannalta erittäin merkittävä.

Toimisi jo tällä vuosikymmenellä

Sekä elinkeinoministeri Mika Lintilä että Hyvärinen uskovat, että Lappeenrannan pienydinvoimala on todellisuutta jo tämän vuosikymmenen aikana. Hanke vaatii kuitenkin laajaa yhteisymmärrystä alueellisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa.

”Mieltäni lämmittää tällainen kotimainen tutkimus, joka luo meille vahvaa vientituotetta, ja jolla on mahdollisuudet olla suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa ja omistettu Suomessa. Uusille lämpöä tuottaville ratkaisuille kyllä löytyy kysyntää”, Lintilä sanoo tiedotteessa.

Ultra Safe Nuclear Corporationin toimitusjohtaja ja perustaja Francesco Venneri pitää yhteistyötä LUTin kanssa loistavana tilaisuutena molemmille osapuolille.

”LUT tekee kansainvälisesti tärkeää työtä hiilineutraalin maailman eteen. MMR tarjoaa yliopistolle täydellisen tutkimus- ja koulutuslaitteiston, jonka avulla se voi lisätä osaamistaan ja kokemustaan erityisesti hiilivapaiden kaukolämpöjärjestelmien alalla”, Venneri sanoo.

Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Siitä tuotetaan yli kolmasosa polttamalla fossiilisia polttoaineita kuten turvetta, maakaasua ja kivihiiltä, joista on tarkoitus luopua vuoteen 2029 mennessä. Pienten modulaaristen reaktoreiden avulla kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä olisi mahdollista vähentää nopeasti.

Hyvärinen painottaa, että turvallisuus on merkittävä kriteeri reaktorin rakentamisessa ja kumppanin valinnassa ja pienten reaktoreiden turvallisuus perustuu niiden kokoon ja suunnitteluratkaisuihin.

”USNC ihanteellinen kumppani”

”USNC on ihanteellinen kumppani LUTille ja Suomelle, kun tavoittelemme hiiletöntä lämmönlähdettä kotitalouksille ja teollisuudelle sekä hiilineutraalia maailmaa”, Hyvärinen sanoo.

Suunnitteilla oleva 15–30 megawatin lämpötehoinen ydinreaktori on tarpeeksi pieni, jotta se voidaan yhdistää täysin turvallisesti kaukolämpöverkkoon. Reaktori on itsesäätyvä ja häiriötilanteissa sammuttaa itse itsensä. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa reaktorin tuottama jälkilämpö poistuu johtumalla ympäristöön, ilman erillisiä turvallisuusjärjestelmiä.

”Pahinta mitä voisi sattua olisi, että reaktori rikkoutuisi niin, että siitä karkaisi jäähdytteenä toimivaa vappupalloissakin käytettyä heliumia laitoksen ympäristöön. Jäähdytteen joukossa voi olla radioaktiivisia aineita, mutta niin vähän, ettei niiden takia tarvita suojaustoimenpiteitä laitoksen ulkopuolella”, Hyvärinen sanoo.