AS Tallink Grupilla oli melko vahva vuoden kolmas neljännes. Konsernin nettotulos nousi 43,8(40,8) miljoonan euroon ja liikevaihto kasvoi 246,7(233,1) miljoonaan euroon.
Matkustajamäärä kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 1,82 miljoonaa. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden tulosta rasittivat korkeat polttoainehinnat, geopoliittiset jännitteet ja osingonmaksu.
”Kolmas neljännes on meille vuoden tärkein ajanjakso, ja tämä kesä vahvisti, että palveluidemme kysyntä säilyy vahvana. Matkustajamäärän kasvu ja lähes 8 prosentin kasvu rahtivolyymeissä osoittavat, että Tallinkin yhteydet ovat edelleen tärkeitä niin ihmisten liikkumisen kuin alueen talouden toimivuuden kannalta”, sanoo Tallink Gruppin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Peep Jalakas yhtiön tiedotteessa 22.10.
Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuun aikana 603 miljoonaan euroon, mikä on 4,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2025.
Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja oli hieman yli 104(102) miljoonaa euroa. Nettotulos oli vuoden yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta 19,4 miljoonaa euroa. Tulokseen vaikuttivat polttoainekustannusten 18,9 miljoonan euron kasvu sekä osingonmaksun 12,6 miljoonan euron tuloverokulut.
Tulosta söivät polttoaine ja päästökauppa
”Pelkästään kolmannella neljänneksellä polttoainekustannukset kasvoivat yli 9 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna ja päästöoikeuksien palauttamisesta aiheutuvat kustannukset yli kahdella miljoonalla eurolla. Tällaisessa toimintaympäristössä kaluston tehokas käyttö, kustannusten hallinta ja laadukas asiakaspalvelu korostuvat entisestään. Hyvistä rahtivolyymeista huolimatta alkuvuoden tulosta muovasivat vahvasti ulkoiset tekijät, kuten energiamarkkinoiden epävarmuus, korkeat polttoainehinnat ja Euroopan unionin ympäristösääntelyn täysimääräinen voimaantulo”, Jalakas sanoo.
Konserni kuljetti kolmannella neljänneksellä yhteensä lähes 65 000 rahtiyksikköä, mikä on 7,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myönteistä kehitystä nähtiin erityisesti Suomen ja Viron sekä Suomen ja Ruotsin välisillä reiteillä. Jälkimmäisillä rahtivolyymit kasvoivat yli 20 prosenttia. Matkustajamäärä kasvoi Suomen ja Ruotsin välisillä reiteillä 5,3 prosenttia ja Viron ja Ruotsin välisellä reitillä 5,8 prosenttia.
