Solutehtaat voisivat vauhdittaa Suomen ruokavientiä

Solumaatalous voisi nopeuttaa Suomen siirtymää kestävään ja kannattavaan ruokajärjestelmään. Alan vientipotentiaali voisi olla jopa 500-1 000 miljoonaa euroa vuoteen 2035 mennessä.

VTT, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto ovat selvittäneet maa- ja metsätalousministeriön ja Business Finlandin tilauksesta solumaatalouden nykytilaa ja listanneet kahdeksan toimenpide-ehdotusta päättäjille. 

Selvitys ehdottaa 5-vuotisen, 100 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelman käynnistämistä. Lisäksi on helpotettava uuselintarvikkeiden markkinoille pääsyä, jotta ala voi kasvaa. Nykyinen EU-sääntely lupaprosesseineen hidastaa solumaatalouden kehitystä ja ajaa yrityksiä Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

VTT tiedotti asiasta 9.4.

Solutehtaat ovat monipuolisia

Solumaatalous tarkoittaa solujen, kuten mikrobi-, levä-, kasvi- hyönteis- tai eläinsolujen, sekä bioreaktorien hyödyntämistä ruoantuotantoon. Solutehtaissa tuotetaan proteiineja ja rasvoja elintarvike- ja rehuteollisuuden käyttöön. Soluviljelmillä voidaan tuottaa ainesosia esimerkiksi kahviin ja kaakaoon, joiden perinteinen viljely muuttuu ilmastonmuutoksen myötä haastavaksi.

”Tulevaisuuden ruokajärjestelmä perustuu modernin maatalouden ja solumaatalouden yhteispeliin ja hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja. Kehitys tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Meidän on tunnistettava muutospolut ja huolehdittava, että toimenpiteet huomioivat koko ketjun viljelijöistä kuluttajiin”, sanoo tiedotteessa valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä.

Solumaatalous on strategisesti tärkeä ala, joka talouskasvun ohella lisää ruokaomavaraisuutta, resilienssiä ja strategista autonomiaa. Selvitys arvioi vientipotentiaaliksi vuoteen 2035 mennessä 500-1000 M€. Tämän lisäksi merkittävien tehdasinvestointien myötä puhutaan mahdollisuuksista miljardien laite-, teknologia- ja osaamisvientiin.

Vientimenestys vaatii investointeja 

Jotta visio muuttuu todellisuudeksi ja vienniksi, tarvitaan yrityksiltä ja sijoittajilta rohkeutta tarttua markkinamuutokseen. Myös valtiovallalta tarvitaan toimia, muun muassa tukea investointeihin ja toimenpiteitä, joilla lisätään kansainvälisten yritysten kiinnostusta investoida Suomeen.

“Yksi Suomen suurimmista haasteista on tällä hetkellä pääoman puute, mikä rajoittaa solumaatalouden kasvun mahdollisuuksia. Tuotantolaitosten rakentaminen vaatii isoja investointeja, eikä menestystä tule ilman valtiovallan tukea investointien vauhdittamiseksi ja pääomasijoitusten toteuttamiseksi”, sanoo selvitystyötä vetänyt Emilia Nordlund VTT:ltä.

8 askelmerkkiä, joilla voidaan edistää solumaataloutta:

1. Vauhditetaan investointeja infrastruktuuriin: Suomi tarvitsee toimintasuunnitelman lisätäkseen pääomasijoituksia ja kansainvälisten yritysten kiinnostusta investoida Suomeen. Infrastruktuuriin investoiminen on keskeistä uusien arvoketjujen mahdollistamiseksi ja valtionhallinnon on luotava riskirahoitus- ja lainainstrumentteja tehdasinvestointien mahdollistamiseksi.
2. Edistetään EU-tason regulaatioprosessia: Nykyinen sääntely hidastaa alan kehitystä. Perustetaan Suomeen toimisto, joka antaa konkreettista tukea solumaatalouden uuselintarvikeprosessin läpiviemiseen: sekä rahallisia avustuksia että neuvontaa. Toimisto vaikuttaisi lisäksi aktiivisesti EU:n suuntaan uusien teknologioiden käyttöönoton jouduttamiseksi, tukemiseksi ja sääntelyn helpottamiseksi.
3. Käynnistetään TKI-ohjelma: 5-vuotinen, 100 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmaa tuottaisi innovaatioita tulevaisuuden ruokajärjestelmän hyväksi yhdistäen perinteisen maatalouden ja solumaatalouden. Ohjelman tavoitteena olisi luoda kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyntävät Suomen vahvuuksia, kuten teknologista osaamista ja runsaita luonnonvaroja.
4. Perustetaan tulevaisuuden ruokaministeriö: Ministeriöiden yhteinen työryhmä tai organisaatio kehittäisi tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Organisaatio tukisi myös TKI-ohjelmaa ja edistäisi eri toimialojen välistä yhteistyötä.
5. Turvataan tulevaisuuden osaajat alalle: Osaamispohjaa tulee laajentaa ja koulutusohjelmia kehittää vastaamaan alan kasvaviin vaatimuksiin. Koulutuksen tulee tuottaa osaajia ja asiantuntemusta ruoka-alalle laaja-alaisesti, solumaatalous ja kiertotalous mukaan lukien.
6. Tuetaan kuluttajaviestintää ja mahdollistetaan julkiset maistatukset: Viestintä innostavalla tavalla solumaatalouden innovaatioista sekä mahdollisuus julkisiin maistelutilaisuuksiin lisää kuluttajien tulevaisuustietoisuutta ja tutustumista uusiin tuotteisiin. Kuluttajien osallistuminen yhteiskehittämiseen tulisi mahdollistaa. Asiantuntijoiden järjestämät uuselintarvikkeiden maistatukset tulee sallia Suomessa.
7. Integroidaan alkutuotanto solumaatalouden arvoketjuihin: Raaka-aineiden tuotanto ja laadun standardointi solumaatalouden prosesseihin on kriittistä solumaatalouden arvoketjuissa, ja se avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alkutuottajille. On luotava kannustimia yhteistyön tehostamiseksi alkutuottajien kanssa.
8. Kohdistetaan tukitoimintoja viennille: Solumaatalouden kasvu- ja vientipotentiaalia arvioitaessa on huomioitava sekä Suomessa tapahtuva tuotanto ja siihen liittyvä tuotevienti että laite-, teknologia- ja osaamisvienti ja IP-lisensointi. Tehtaiden ja arvoketjujen rakentamista ulkomaille ei saa unohtaa. Tukitoimintoja tulee kohdistaa kaikkiin viennin osa-alueisiin ja ymmärtää eri vientimarkkinoiden kehitysnäkymät.