Autoliiton mukaan ruuhkamaksut ja muut uudet tienkäytön verot lisäisivät kotitalouksien ja yritysten kustannuksia tilanteessa, jossa korkeat polttoainehinnat vaikeuttavat jo niiden toimeentuloa.
Liiton mielestä tiestön korjausvelan vähentäminen on tärkeää, mutta se edellyttää rahoituksen priorisointia, ei lisää veroja. Autoliitto julkaisi kantansa 14.10.
Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta esittää tulevalle hallitukselle muun muassa alueellisia ruuhkamaksuja suurille kaupunkiseuduille sekä ajoneuvoverotuksen kytkemistä tienpidon kustannuksiin.
”Ministeriö on pahasti hukassa”
”Ihmiset kamppailevat vakavan polttoainekriisin kanssa, eivätkä poliitikot ole löytäneet siihen riittävää ratkaisua ja ministeriön virkakunta esittää lisää veroja liikkumiselle. Kotitaloudet ja yritykset tarvitsevat kustannuksiinsa helpotusta, eivät uusia laskuja. Samaan aikaan luodaan suoria tukimuotoja liikenneköyhyyden torjumiseksi. Ihmisten ja yritysten arki ja todellisuus ovat ministeriössä pahasti hukassa”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo liiton tiedotteessa 14.10.
Liitto muistuttaa, että tienkäytön verotusta on esitetty Suomessa toistuvasti uusilla nimillä: Jorma Ollilan työryhmän kilometriveromalli ja Anne Bernerin liikenneverkkoyhtiö. Keräysjärjestelmien korkeat kustannukset ovat olleet este mallien toteuttamiselle.
”Suomessa ei ole kansainvälisen mittapuun mukaisia ruuhkia. Ruuhkamaksu olisi käytännössä uusi vero, vaikka sitä kutsuttaisiin maksuksi. Sen keräämiseen rakennettaisiin kallis järjestelmä, ja autoilun kokonaisverotuksesta tulisi entistä vähemmän läpinäkyvää”. Nieminen sanoo.
Miksi korvamerkintä onnistuisi nyt?
Tieliikenteestä on kerätty liiton mukaan moninkertaisesti enemmän veroja kuin valtion tieverkkoon on käytetty rahaa. Vuonna 2025 verokertymä oli arvonlisäverot mukaan lukien noin 7,6 miljardia euroa. Tästä huolimatta väyläverkon korjausvelka on kasvanut yli neljään miljardiin euroon, josta tieverkon osuus on 2,6 miljardia euroa.
”Tieliikenne tuo valtion kassaan vuosittain miljardeja enemmän kuin tieverkkoon palautuu. Silti tiet on päästetty pitkäaikaisella alirahoituksella huonoon kuntoon”, Nieminen sanoo.
”Liikenteen veroja ei ole ennenkään onnistuttu korvamerkitsemään niin, että tienpidon riittävä rahoitus olisi turvattu. Miksi se onnistuisi nyt”, hän kysyy.
Korjausvelan vähentäminen ja perusväylänpitoon panostaminen ovat liiton mukaan tärkeitä tavoitteita. Ne on toteutettava pitkäjänteisillä budjettipäätöksillä. Tiestön rahoituksen on vastattava paremmin sen osuutta henkilö- ja tavaraliikenteestä.
