Vt 12 Mankala–Tillola -hankkeessa kokeillaan jätteenpoltosta jäljelle jäävän pohjakuonan hyödyntämistä tienrakentamisessa. Tavoitteena on selvittää, voitaisiinko pohjakuonalla korvata nykyistä enemmän luonnonkiviaineksia väylärakentamisessa.
Viranomaisvaatimusten mukaisesti toteutettujen koerakenteiden ympäristövaikutuksia seurataan hankkeen päättymisen jälkeen.
Eri kuonalaatujen laboratoriokokeet valmistuvat vuoden 2026 aikana. Tien toimivuuden arviointi alkaa keväällä 2027, kun koeosuudelle tulee liikennettä.
Rinnakkain eri materiaaleja
Iitin Kausalassa valtatien 12 rinnakkaiselle maantielle (M7) rakennetaan noin 300 metrin pituista koerakennetta, jossa osa kiviaineksesta korvataan jätteenpolton pohjakuonalla. Koerakenteita tehdään sekä maantielle että sen rinnalla kulkevalle jalankulku- ja pyöräilyväylälle. Kokeessa on mukana kolmen eri materiaalitoimittajan kuonia ja seitsemän eri pohjakuonalaatua.
Koerakenteen vierelle rakennetaan tavanomainen tierakenne verrokiksi. Näin voidaan seurata, miten pohjakuonasta rakennettu tieosuus toimii verrattuna tavalliseen rakenteeseen samanlaisissa olosuhteissa ja samalla liikennekuormituksella.
Väyläviraston asiantuntijan Jouni Marjaniemen mukaan koerakenteesta saadaan tietoa pohjakuonan teknisestä toimivuudesta liikennekuormituksen alaisena. Tietoja voidaan myöhemmin hyödyntää arvioitaessa pohjakuonan käyttöä myös muissa väylähankkeissa.
Kuona käsitellään ennen käyttöä
Pohjakuona on sekajätteen polttamisesta jäljelle jäävää, luonnonhiekkaa ja -soraa muistuttavaa materiaalia. Se koostuu lasista, metalleista, keramiikasta, kivestä, tiilestä, betonista, tuhkasta ja sulamistuotteista.
Kuonaa ikäännytetään muutaman kuukauden ajan, jotta kuonan ominaisuudet tasaantuvat ja suuri osa liukoisista aineista poistuu. Ennen työmaata materiaalin haitta-ainepitoisuudet ja niiden liukoisuus tutkitaan.
”Kuonarakenteen tekninen toimivuus ja turvallisuus ympäristölle on huomioitu. Rakenteen sijoittelussa on otettu huomioon pohjavesiolosuhteet sekä liikenteen kuormitus. Myös sallittua routanousua on rajoitettu tavanomaiseen tierakenteeseen verrattuna ja kuivatusta on tehostettu”, Marjaniemi sanoo tiedotteessa.
Jos koerakenne toimii yhtä hyvin tai paremmin kuin tavanomainen rakenne, se voi mahdollistaa pohjakuonan nykyistä laajemman hyödyntämisen.
”Suurissa väylähankkeissa on hyvät mahdollisuudet kokeilla uusia materiaaleja ja edistää kiertotaloutta käytännössä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joita voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa laajemminkin väylärakentamisessa”, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen.
