Traficom: Lähijunaliikenteen lisääminen edellyttäisi merkittävää julkista tukea
Traficomin selvityksessä tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen liikennöintikustannuksia, matkustajapotentiaalia ja liikennöinnin kustannustehokkuutta.
18.01.2023
Teksti Ilmari Tuomivaara
Lähivuosina toteutettava uusi lähijunaliikenne edellyttäisi hyvin suurta julkista tukea, esittää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvitys. Selvityksessä tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen potentiaalista eri alueilla, ja mukana tarkasteluissa oli 13 yhteysväliä. Näistä kustannustehokkaimmiksi osoittautuivat Salo–Turku–Naantali, Tampere–Sastamala ja Hanko–Karjaa(–Helsinki).
Selvityksen mukaan lähijunaliikenne edellyttäisi hyvin suurta julkista tukea eli subventiota jokaisella tarkastellulla yhteysvälillä. Matkustajamäärien ja lipputulojen arviot ovat huomattavasti alhaisempia kuin arvioidut liikennöintikustannukset. Yhteysvälit Tampere–Sastamala, Salo–Turku–Naantali ja Hanko–Karjaa(–Helsinki) tunnistettiin kustannustehokkaimmiksi yhteysväleiksi. Niillä vaadittu subventiotaso olisi 65–85 %. Kaikki muut yhteysvälit ovat heikosti tai hyvin heikosti kustannustehokkaita yhteysvälejä.
"Alueellisen junaliikenteen kustannustehokkuutta parantaa, jos liikennöinti voidaan keskittää matkustajamääriltään suurimmille osuuksille. Toisaalta mitä isompi liikennöintikokonaisuus on, sitä kustannustehokkaampi järjestelmä on. Osalla yhteysväleistä joukkoliikennettä voisi olla kannattavampaa kehittää panostamalla linja-autoliikenteeseen tai kaukojunaliikenteeseen", sanoo Traficomin tiedotteessa projektipäällikkö Simo Airaksinen WSP Finland Oy:sta.
Alueellinen junaliikenne on kannattavinta, kun reitti on lyhyt ja matkustajia paljon
Selvityksessä arvioitiin tasapuolisesti liikennöintikustannuksia ja matkustajapotentiaalia. Jokaisella alueella on kuitenkin omat erityispiirteensä.
"Alueiden luonne ja sijainti esimerkiksi suhteessa muihin alueisiin vaikuttavat liikennöintikustannuksiin. Samoin matkustajapotentiaaliin vaikuttavat monet tekijät, kuten kytkeytyminen seudun muuhun joukkoliikennejärjestelmään ja maankäytön kehittyminen. Pitkällä aikavälillä maankäytön kehittäminen asemien ympäristöissä on merkittävä tekijä, joka lisää matkustajamääriä ja alueellisen liikenteen potentiaalisuutta", sanoo erityisasiantuntija Anna Pätynen Traficomista.
Uusien alueellisten junaliikenteen kohteiden liikennöinnin aloittaminen vaatisi monia jatkoselvityksiä ja päätöksiä toteuttamisesta.
"Järjestämistapaan, liikennöinnin hankintaan, toimivaltaan, liikennöintimalliin sekä kaluston ja varikkopalveluihin liittyvät valinnat vaikuttavat merkittävästi liikennöintikustannuksiin. Nämä asiat kuitenkin rajattiin tämän työn ulkopuolelle ja ovat jatkoselvitystarpeita, mikäli alueellista junaliikennettä aletaan järjestää ja hankkia", Pätynen toteaa.
Mukana tarkasteluissa oli seuraavat yhteysvälit:
- Oulun seutu: Liminka–Kempele–Oulu–Ii
- Kuopion seutu: Iisalmi–Kuopio–Suonenjoki
- Vaasan ja Seinäjoen seutu: Vaasa–Seinäjoki
- Jyväskylän seutu: Äänekoski–Jyväskylä–Muurame
- Lahden seutu: Heinola–Lahti–Orimattila
- Lappeenranta–Imatra: Lappeenranta–Imatra
- Varsinais-Suomi: Turku–Uusikaupunki
- Meri-Lappi: Kemi–Tornio–Haaparanta
- Pirkanmaa: Tampere–Sastamala
- Satakunta: Rauma–Kokemäki
- Varsinais-Suomi: Turku–Loimaa–Toijala
- Varsinais-Suomi: Salo–Turku–Naantali
- Länsi-Uusimaa: Hanko–Karjaa(–Helsinki)
